tiistai 31. toukokuuta 2016

Kuvia viime ajoilta

Täällä taas, jälleen kerran pienen tauon jälkeen. Syy tähän taukoiluun on ollut lähinnä toukokuun alussa alkanut (nyt jo tosin päättynyt) kesätyö ja pääsykokeeseeen lukeminen. Omassa perhepiirissäni sattui myös noin viikko sitten eräs aika järkyttävä tapaus, joten sekin on syönyt energiaa ja intoa bloggaamiseen, mutta ehkäpä siitä lisää, kunhan saan ajatukseni selvennettyä ja hieman toivuttua. 
Mutta tauosta huolimatta kameraan ja kännykkään on kertynyt sinä aikana kuvia, joten pikimmittä puheitta niitä katsomaan! 
IMG_1638
Eräänä viikonloppuna suunnattiin poikaystäväni kanssa hänen vanhempiensa luo viikonloppua viettämään ja poikaystäväni innostuikin lennättämään vanhaa leijaansa! Oli todella tuulista ja oli hauskaa katsella, kuinka leija kiemurteli taivaalla vimmatusti. Hankalaa sitä oli tosin kuvata, mutta kyllä kamerasta muutama onnistunut otos löytyi! 
IMG_1658
Samaisena viikonloppuna pelasimme myös mölkkyä, joka on minun ja poikaystäväni vakiokesäpeli! 
IMG_1773
Ja aina yhtä ihanat lampaat! 
IMG_1747
6tag_210516-211328
Kuukauden mittaisessa kesätyössäni museossa olin ensin ulkomuseon kesäkuntoon laittamisessa mukana (eli pääosin haravoimista) ja sen jälkeen siirryin töihin museon kahvioon. Sekin työ oli ihan mukavaa, vaikka mokailinkin välillä kasssakoneen kanssa. Onneksi kuitenkin pääosin sujui hyvin! 
Jyväskylä
Tämä kuva onkin jo Jyväskylästä, jossa kävimme viime viikolla pääsykokeissa poikaystäväni kanssa. Minulla oli sosiaalityön pääsykoe Jyväskylän yliopistossa ja poikaystävälläni sitä seuraavana päivänä Sähkö/automaatioinsinöörin pääsykoe Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. En voi kehua, että pääsykokeeni olisi mennyt kovin hyvin, koska en ehtinyt/jaksanut lukea siihen paljon ollenkaan. No, toivotaan parasta! Ai niin, en päässyt myöskään varsinaiseen valintakokeeseen Jyväskylän ammattikorkeakoulun sote-alalle, olisin siis hakenut sosionomiksi. Hieman ärsyttää, koska parille muulle paikkakunnalle olisin päässyt esivalintakokeeni perusteella ihan hyvin, mutta Jyväskylään en. No, täytyy toivoa, että edes joku opiskelupaikka minulle liikenisi, jos ei Jyväskylän yliopistosta, niin sitten Jyväskylän ammattikoulusta lähihoitajan paikka! 
WP_20160525_14_18_43_Pro
Ja koska nyt isommassa paikassa oltiin, josta löytyi Amarillo, niin totta kai sinne oli päästävä herkuttelemaan pääsykokeen jälkeen! Minulle Amarillossa syöminen oli aivan ensimmäinen kerta, mutta olin kuullut ennen sitä paljon ylistäviä sanoja siitä. Ja ei, en tullut pettymään! Todella herkullista ja ihanan mausteista roskaruokaa, jota voi silloin tällöin syödä hyvillä mielin. 
WP_20160526_12_01_21_Pro
Ja seuraavana päivänä ennen bussilla kotiin lähtöä kävimme vielä Pannukakkutalo-nimisessä paikassa syömässä ihanan suussa sulavat valkosuklaa-vadelmapannarit. Oli kyllä niin herkullista ja täyttävää, että oksat pois! Jos muutamme ensi syksynä Jyväskylään, niin on kyllä tuollakin ihan pakko käydä uudemman kerran!

Siinäpä oli kuulumisia kuvien muodossa kerrakseen. Mainittakoon vielä, että sain myös tietää viralliset yo-tulokseni ja minäkin saan juhlia lakin saamista ensi lauantaina! Tällä viikolla onkin vielä leivottava ja hankittava muut tykötarpeet juhlia varten. 

perjantai 13. toukokuuta 2016

Summer Bucketlist

Kuten viime postauksessa lupailinkin, on nyt sen kuuluisan summer bucketlistin aika! 

Tahdon kesän aikana..... 

Viettää huiput ylioppilasjuhlat 

Juhlapaikka on ainakin todella kiva, joten luulisin, että juhlista tuleekin mahtavat, ainakin se on tavoite! Hyvää syömistä, sukulaisten ja tuttujen kanssa oleilua ja saunomista, mikäs sen parempaa? Toivottavasti myös sää suosisi yo-juhlapäivänäni.

Hommata ajokortin 

Kaiken järjen mukaan se olisi pitänyt hankkia jo yli vuosi sitten, mutta tässä sitä ollaan, edelleenkin ilman korttia! No, olen sentään aloittanut sen huhtikuussa, joten toivottavasti kesän lopussa minulla olisi kortti taskussa. 

Uida paljon 

Viime kesänä uiminen jäi todella vähälle huonojen säiden takia, joten toivon, että tänä kesänä tulisi uitua senkin edestä ja vietettyä mukavia rantapäiviä. 

Käyttää bikineitä 

Jos olette lukeneet postaukseni bikinit kesäksi (*klik*), niin tiedätte, että en ole vuosiin käyttänyt bikineitä, mutta nyt aion vihdoin uskaltaa ostaa itselleni bikinit ja vielä käyttää niitä! 

Valokuvata paljon 

Tämä on bucket listillä joka kesä, koska kesällä nyt sattuu tapahtumaan kaikkea kivaa ja kivat hetket kannattaa myös ikuistaa. Kesällä on myös todella kaunista ja paljon erilaisia kuvauskohteita, joten jo senkin takia se on listalla aina. Valitettavan usein kuvasato tosin jää liian vähäiseksi, mutta yritän kovasti petrata sen asian suhteen! 
summer
Käydä frisbeegolfaamassa 

Tilasimme poikaystäväni kanssa meille molemmille yhdet frisbeegolfkiekot, joten totta kai tavoitteena olisi käydä myös suhteellisen aktiivisesti frisbeegolfradalla heittelemässä, pyörällä sinne kun pääsee aika nopeasti. Varmasti mukavaa ajanvietettä kesäpäiville. 

Hankkia toisen kesätyöpaikan, jos mahdollista 

Tämä ihan sen takia, koska tarvitsen rahaa. Onhan minulla tämä yksi kesätyöpaikka toukokuun loppuun asti, mutta oikeasti tarvitsisin lisää töitä. Ihan sama mitä, mutta edes jotakin! Onhan lomailukin toki kivaa, mutta rahattomuus taas ei..... 

Mökkeillä ja kalastaa 

Näitäkään ei tullut harrastettua viime kesänä tarpeeksi, nyt tänä kesänä on pakko kunnostautua näidenkin osalta! 

Valvoa koko yön

Kesäöissä on jotain maagista, joten ainakin yksi kokonainen yö on valvottava! Valitettavasti tuppaan vain sippaamaan aika aikaisin, mutta pitää yrittää jollakin tavalla saada itsensä valvomaan ja tunnelmoimaan koko yö. 
WP_20150720_013

Tehdä pyöräretkiä 

Juomista, kamera ja evästä mukaan, ei kun menoksi! Pyöräillessä on mahtavaa ihailla ohikiitäviä maisemia ja ihan vain nauttia sen tuomasta hyvästä olosta. Jos pyöräilyreissulla löytyy jokin kaunis paikka, niin voi pitää huilitauon ja olla picnicillä! Pitää kyllä ehdottomasti tehdä tuollaisia reissuja! 

Käydä Ruunaalla 

Tämäkin oli poikaystävän kanssa pitkään suunnitelmissa viime kesänä, mutta eipä vain koskaan tullut lähdettyä. Poikaystäväni haluaa kalastella siellä (todennäköisesti jonkin verran kalastan minäkin) ja minä valokuvailla ja nauttia kauniista maisemista. Yövymme joko teltassa tai jollakin alueella sijaitsevalla laavulla. Ruunaa on siis retkeilyalue Lieksassa, jos jäitte ihmettelemään että mikä ihmeen Ruunaa. 


Tehdä matkapäiväkirjan Saksan reissusta 

Aion ostaa matkapäiväkirjaa varten ihan erikseen jonkun kivan vihon tai kirjan. Olemme Saksassa kuitenkin 2 viikkoa, joten sillä ajalla varmasti sattuu ja tapahtuu kaikkea kirjoittamisen arvoista. Tavoitteena olisi saada kirjoitetuksi joka Saksassa olo päivästä jotakin. Aion myös julkaista matkapäiväkirjan tuotokset blogissa kuvien kera. 

Pitää hauskaa kavereiden kanssa 

Hauskanpitoa ystävien kanssa ei voi koskaan olla liikaa, mutta liian vähän sitä voi olla. Tavoitteena tänä kesänä olisi siis viettää kivoja hetkiä heidän kanssaan niin usein kuin vain mahdollista. 
IMG_0166
Lukea kirjoja 

Lukio ja pääsykokeisiin lukeminen ovat vieneet käytännössä kaiken ajan muiden kirjojen lukemiselta. Se ärsyttää ja haluan vihdoinkin ruveta jälleen lukemaan kirjoja aktiivisesti. Ensin haluan lukea loppuun joululahjaksi saamani Laura Lindstedtin Oneironin, eihän se olekaan kuin kohta puoli vuotta ollut kesken.....

Hankkia parvekepöydän+tuolit 

Tarkoituksena olisi saada siis kukat parvekkeelle kesällä ja muutenkin mahdollistaa siellä oleskelu, koska miten ihanaa olisikaan aurinkoisena kesäpäivänä mennä parvekkeelle ottamaan aurinkoa ja lukemaan hyvää kirjaa tai aamulla syödä aamupala siellä. Pöydän saatamme ainakin saada vanhemmiltani, mutta tuoleja joutuu varmaan vielä metsästämään. Mitään kovin kalliita emme kuitenkaan halua hommata, koska kesän lopussa muutamme Jyväskylään, eikä ole yhtään varmaa onko meillä Jyväskylän asunnossa parveketta ollenkaan. 

Hommata kämpän Jyväskylästä 

Jokseenkin tärkeellinen asia, jos opiskelupaikat sieltä minulle ja poikaystävälleni liikenee. Toivottavasti löytyisi sellainen, jonka vuokran maksun jälkeen jäisi rahaa elämiseenkin....
flowers
Hankkia uuden puhelimen 

Vanha luuri alkaa vedellä viimeisiään, eikä muutenkaan enää oikein miellytä, joten tämäkin tärkeysjärjestyksessä aika korkealla. 

Puhua saksaa 

Ollaan tosiaan se 2 viikkoa Saksassa, joten olisi ehkä ihan suotavaakin yrittää mongertaa saksaksi jotakin, senhän takia sitä olen opiskellut 5 vuotta! Jännittää kyllä aika paljon ihka ensimmäistä kertaa käyttää saksan kieltä ihan oikeasti, mutta toivottavasti alun jäätymisten jälkeen pystyisin puhumaan ja ymmärtämään sitä edes jokseenkin luontevasti. 

Pukeutua itsevarmemmin 

Viime aikoina en mielestäni ole uskaltanut pukeutua juuri niin kuin haluan. Jokin on estänyt minua pistämästä päälleni joitakin kivoja vaatteita, mutta tänä kesänä yritän päästä siitä eroon.
WP_20150713_006
Yrittää säästää rahaa 

Sitä rahaa kun sattuisi tarvitsemaan jonkin verran syksyn ja muuton lähestyessä... No, täytyy vain yrittää elää mahdollisimman säästeliäästi, vaikka uuden puhelimen hommaankin ja mahdollisesti ne parveketuolit. Kirpparit kunniaan siis! 

Kirjoittaa päiväkirjaan useammin 

Viime aikoina päiväkirjaan kirjoittelu on ollut aikas laiskaa, joten kesällä voisin yrittää kirjoitella ahkerammin. 

Olla paljon ulkona 

Ei varmaan tarvitse edes perustella, miksi. 


Hups, nyt kyllä hurahti sellainen hehtaaripostaus että huhhuh! Mitään noista en kuitenkaan halunnut jättää pois, koska nuo kaikki ovat mielestäni mainitsemisen ja tekemisen arvoisia juttuja kesällä. Onko teillä samanlaisia suunnitelmia kesälle kuin minulla? 





keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Summer feeling


IMG_1557
IMG_1563
IMG_1603
summer
Siis miten on mahdollista, että Suomessa, jonka kesät ovat tunnetusti joskus jopa suoranaisesti kylmiä, on toukokuun alussa niin lämmintä, että ulkona voi kulkea T-paidassa? En tajua, mutta en todellakaan valitakaan. On vain niin ihanaa, kun aurinko lämmittää ihoa ja ilmassa voi haistaa kesän raikkaan tuoksun. Niin parasta. Itse olen todellakin kesäihminen ja voin varmaan valehtelematta sanoa, että kesäisin olen onnellisimmillani. En tiedä miksi, mutta niin vain on. Ehkä se on valo ja se, että kaikkialla on vehreää tai sitten se on lämpö. Tai nuo kaikki yhdessä. Toivon vain, että tämä kesä olisi lämmin, eikä sellainen kuin viime kesä, eli aivan liian kylmä. Ja pitäisi varmaan tehdä summer bucket list, niin tulisi ainakin yritettyä viettää juuri sellainen kesä kuin itse vain haluaa. Tällä kertaa aion tehdä sen itselleni myös paperille rustailtuna ja ripustan sen jollekin näkyvälle paikalle kämpässämme, että muistaisin tällä kertaa oikeasti toteuttaakin suunnitelmiani, miltei aina toteutus kun on jäänyt tekemättä, koska en ole edes muistanut mitä blogin bucket listiin edes rustailin... Mutta joka tapauksessa siitäkin tulee postaus, heti kun vain sen ehdin tehdä!

Lämpimät säät ovat olleet mieleeni myös sen takia, että satun olemaan töissä kotikaupunkini museolla, ulkomuseon siistimishommissa. Eli haravoin ja keräilen oksia ja muita roskia pihalta pois. Työntekokin on niin paljon mukavampaa hyvässä säässä. Nyt on tosin ollut pari sellaista sateisempaa ja kylmempää päivää, mutta toisaalta siinäkin säässä on puolensa. Ilma ainakin raikastuu kummasti, eikä haravoidessa maa pölise.

En tiedä teistä, mutta minä olen ainakin jo ihan kesäfiiliksissä!



sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Vuosi yhdessä

Minun ja poikaystäväni "teemabiisi".
28.4. minulla ja poikaystävälläni oli ensimmäinen vuosipäivä. Halusimme juhlistaa sitä syöden lettuja ja tehden vielä varsinaisen vuosipäivän jälkeen täytekakun. 

Vuoden olemme nyt siis taapertaneet yhdessä ja omasta mielestäni ainakin vuosi on ollut aivan mahtava. Toki meilläkin on ollut hieman riitoja ja ei niin mukavia päiviä toistemme kanssa, mutta se on elämää ja aina ollaan sovittu saman päivän aikana. Riitamme ovat yleensä olleetkin aika pieniä ja jostakin todella merkityksettömästä asiasta, mutta niinhän se vähän tuppaa menemään kun on kyse kuitenkin äkkipikaisesta tuittupäästä (minusta) ja rauhallisesta ja herkästä yksilöstä, (joka kuitenkin toki hermostuu, jos tiuskin, tms). Mutta vaikka erilaisia olemmekin, niin silti haluamme olla toistemme kanssa ja olemme jo hieman suunnitelleet yhteistä tulevaisuuttakin, kyllähän sitä pakosti tulee mietittyä, kun yhdessä jo asummekin.
IMG_1537 Mutta mistä kaikki oikein välillämme lähti ja miten päädyimme yhteen?

Yläasteella olimme samalla luokalla, mutta silloin emme tunteneet toisiamme itseasiassa ollenkaan. Kumpikaan meistä ei silloin voinut kuvitella, että muutaman vuoden päästä siitä me olisimme pari ja tuskin sitä olisivat osanneet arvata kaverimmekaan tai kukaan muukaan. Itselläni oli poikaystävästäni jopa suoranaisesti hieman negatiivinen kuva noihin aikoihin. Tunneilla nukkuva, hiljainen mumisija, jonka puheesta ei oikein tahtonut saada selvää lähinnä ärsytti. Ihmettelin myös suuresti sitä, miten ihmeessä tämä kyseinen nukkuva tyyppi, joka ei koskaan edes näyttänyt olevansa hyvä koulussa, sai kuitenkin aina luokkamme toisen stipendin hyvästä keskiarvosta.
No, yläasteen jälkeen minä siirryin lukioon ja hän ammattikouluun. Tutustuin lukiossa erääseen hänen kaverityttöönsä, joka seurusteli (ja seurustelee edelleen) hänen parhaan kaverinsa kanssa. Tunsin tämän kyseisen parhaan kaverin entuudestaan ja tämän kaveritytön avulla minusta, yhdestä ystävästäni, tästä kyseisestä kaveritytöstä ja hänen poikaystävästään syntyi kaveriporukka. Ja tietysti, koska poikaystäväni oli näiden kyseisten kaveritytön ja hänen poikaystävänsä paras kaveri, niin hänkin pikkuhiljaa tuli osaksi porukkaamme. Kun aloimme viettää aikaa yhdessä enemmän, käsitykseni poikaystävästäni muuttui täysin. Ärsyttävä ja mumiseva poika olikin loppujenlopuksi todella mukava ja hyvää juttuseuraa. Meistä tuli siis kaverit. Vielä tässä kohtaa emme kuitenkaan olleet ihastuneita (tosin poikaystäväni tosin oli kait jo hieman) vaan se alkoi kehittyä vasta myöhemmin. Aloimme varsinaisesti jutella enemmän vasta, kun tämä aiemmin mainitsemani poikaystäväni paras kaveri vinkkasi minulle, että kysyisin poikaystäväni kuulumisia, kun hän oli kuulemma ollut hieman alakuloinen viime aikoina. Kysyin ja aloimmekin jutella säännöllisesti facebook messengerissä ja hän avautuikin minulle tunnoistaan ja itse koitin parhaani mukaan auttaa, miten osasin. Tästä kaikki lähti. Jutellessamme miltei päivittäin aloin pikkuhiljaa tajuta miten huippupersoona hän on. Sympaattinen, hauska ja herrasmies. Siinä vaiheessa myös poikaystäväni oli ihastunut minuun (siis ilmeisesti ihan kunnolla) ja itseasiassa kaikki kaverini tiesivät poikaystäväni ihastumisesta minuun paitsi tietysti minä, vaikka osasinkin hieman jo aavistella, koska tietyt merkit antoivat sellaisen vaikutelman. Loppujen lopuksi amorina toimi tavallaan poikaystäväni paras kaveri, joka kovasti kannusti poikaystävääni kertomaan minulle tunteistaan ja kysyi minulta hieman vihjaten että mitä mieltä olen tästä poikaystävästäni. Vastatessani olevani häneen hieman ihastunut hän sitten kertoi minulle, että poikaystävänikin on. No, ajattelin sitten kertoa poikaystävälleni ihastumisestani ja hän oli aivan onnessaan, kuten olin totta kai minäkin. Sovimme treffit seuraavalle päivälle ja katsoimme yhdessä silloisessa asunnossani elokuvan ja mutustimme samalla sydänkonvehteja, jotka poikaystäväni toi mukanaan. Siitä lähtien näimme todella usein ja hän oli jatkuvasti luonani ja hän auttoi minua silloisen asuntoni tyhjentämisessä, kun olin muuttamassa kesäksi vanhempieni luo. Kesällä sitten kävimme vuorotellen minun vanhempieni ja hänen vanhempiensa luona, kun molemmat silloin tosiaan asuimme kotikotonamme. Kesällä myös päätimme, että syksyllä muutamme yhteen, koska molemmilla olisi muutoin ollut aika pitkä koulumatka, eikä siinä olisi ollut järkeä, että olisimme molemmat muuttaneet omiin yksiöihin, kun kuitenkin koko ajan olisimme majailleet toistemme luona. Tiedän, nopeaa toimintaa, mutta meidän kohdalla järjestely toimi ja toimii edelleen.
IMG_1545 Minun vanhempani tulevat hyvin toimeen poikaystäväni kanssa ja hänen vanhempansa tulevat hyvin toimeen minun kanssani. Myös poikaystäväni pikkusiskosta on tullut minulle aivan kuin oma sisko, joka on aivan mahtavaa. Käytännössä perheeni on siis laajentunut seurustelun myötä, vaikka emme vielä naimisissa olekaan, avoliitossa kyllä. Myös muutamat sukulaiseni ovat nähneet poikaystäväni ja hekin ovat hyväksyneet hänet täysin. Poikaystävälläni ei sukulaisia niinkään ole, mutta he, jotka olen nähnyt ja hänen läheiset tuttunsa ovat ottaneet minut hyvin vastaan. Ja koska poikaystäväni on puoliksi saksalainen, hänellä on myös saksalaisia tuttuja (sukulaiset saksasta ovat kuitenkin kuolleet), niin tietysti hekin haluaisivat nähdä minut. Sen takia ja etenkin sen takia, ettei poikaystäväni ole itsekään pitkään aikaan käynyt Saksassa moikkaamassa tuttuja, varasimme lentoliput Saksaan! Matka on siis elokuussa ja vietämme kaksi viikkoa Saksassa, Dortmundissa ja sen lähiseuduilla. Majoitumme poikaystäväni hyvän tutun luokse, joten yöpyminenkään ei ole kallista! Mutta Saksan reissusta teen varmaan vielä lähempänä reissua oman postauksensa.

Ja viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä asiana oikein hyvää äitienpäivää kaikille äideille! Olisin halunnut tehdä siitä oman postauksensa, mutta valitettavasti kiireen takia en ehtinyt ja sitä paitsi tämäkin postaus on myöhässä! 

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Kohta ylioppilas

Vappupäivä on mielestäni aika mainio ajankohta valottaa opiskelukokemustani lukiossa, onhan vappu sentään opiskelijoiden ja työn juhla!

Olen suorittanut lukion 75 kurssia kunnialla tai sitten vähemmän kunnialla läpi ja kirjoittanut kaikki tarvittavat aineet saadakseni yo-lakin. Virallisia tuloksia kevään kirjoituksista ei ole vielä tullut, jonka takia tekstin otsikkokin kertoo, etten ole vielä virallisesti ylioppilas. Opettajien antamien alustavien pisteiden mukaan kuitenkin kaikki kirjoittamani aineet ovat menneet läpi, joten kyllä tässä käytännössä jo ylioppilas ollaan. 

Mutta mitä ajatuksia minulle lukiosta jäi ja miten ylipäätään opiskelin/selvisin lukiossa? Pääosin lukio oli ihan kivaa, mutta kyllä sille ajalle mahtui myös ei niin kivoja mielentiloja ja epätoivoa oman opiskelun suhteen. Ensimmäinen vuosi oli aika helppo ja meni lähinnä totutellessa lukion erilaiseen opiskelutahtiin. Vaikka ensimmäinen vuosi olikin helppo, en välttynyt yhdeltä hylätyltä arvosanalta, joka tuli maantieteestä. Kyllä, maantieteestä. Voisi kuvitella, että maantiede on helppo aine, mutta minä sain senkin ryssittyä. Siihen tosin vaikutti se, että sairastuin angiinaan, enkä edellisenä iltana jaksanut kuumeen takia lukea yhtään. Tuudittauduin ajatukseen, että kyllä se läpi menee, vaikka sitten vitosella. Eihän minun oikeasti olisi kannattanut aamulla edes lähteä kouluun. Kuumetta oli vielä silloinkin ja olo aika heikko, mutta ajattelin, että sehän on vain yksi koe, kyllä minä sen aikaa jaksan koulussa olla. No, eipä olisi kannattanut, koska uusimaanhan minä sen kokeen jouduin. Opettaja kummasteli niin huonoa numeroani ja kun selitin, että minulla oli angiina, hän pahoitteli ja sanoi, että olisi voinut ottaa sen huomioon arvostelussa, no omaa syytäni se vain oli tehdä koe sairaana. Uusin kokeen ja taisin saada siitä 7. Varmasti moni nyt ajattelee, että onpa huono, mutta minulle se riittää. En ole koskaan ollut kiinnostunut maantieteestä, joten tärkein asia nyt oli vain saada se kurssi läpi, koska se oli pakollinen. Muihin aineisiin paitsi matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin minulla taas oli motivaatiota vielä ykkösvuonna jäljellä ja pärjäsinkin niissä mielestäni ihan hyvin. 
IMG_1050 (2)
Kakkosvuonna olikin jo paljon vaikeampaa. Jaksot olivat todella täynnä ja oli monta 8-15.30 päivää. Täysien jaksojen lisäksi stressattavana oli vanhojentanssit, joihin en edes meinannut löytää paria. Halusin ehdottomasti tanssia vanhat ja tuntui todella pahalta, kun paria ei meinannut löytyä ei sitten millään, se on näitä pienen lukion ongelmia... No, sain kuin sainkin parin sillä tavalla, että ystäväni tanssi poikaystävänsä kanssa, joka on amiksesta ja minä sain tanssia kaveripoikamme kanssa, joka siis alunperin oli ystäväni pari. Voitte vain kuvitella, miten onnellinen olin saadessani olla prinsessa sinä päivänä! Ja päivä oli tottahan toki ikimuistoinen. Ja koska kakkosvuonna kursseja oli paljon ja muuta stressattavaa, niin pudotin osan kursseista poiskin. Alunperin minulla oli kursseja valittuna ehkä jotain 81 tai vastaavaa, mutta loppujen lopuksi suoritinkin vain 75 kurssia. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisin minä voinut ne kurssit suorittaa. Olin aivan liian mukavuudenhaluinen ja laiska. Olisin ihan varmasti selvinnyt kaikista kursseista, jos olisin vain pitänyt huolta siitä, että nukun tarpeeksi ja että muut elämäntavat olisivat olleet kunnossa. Mutta no, asuin yksin, jolloin on tietysti paljon hankalampaa ottaa itseään niskasta kiinni, kun ei ole kukaan komentamassa. Myös aineissa, joissa aiemmin olin suoriutunut hyvin, suoriuduin huonommin ja motivaatio oli aika hukassa. No, joka tapauksessa kakkosvuodestakin selvisin!
IMG_1054
Kolmantena vuonna olikin jo sitten yo-kirjoituksiin valmistautumisen ja ensimmäisten yo-kokeiden tekemisen vuoro. Kirjoitin syksyllä terveystiedon, ruotsin ja englannin, kaikista niistä tuli M, joten olen todella tyytyväinen. Kolmantena vuonna oli onneksi todella väljiä jaksoja, joten yo-kirjoituksiin lukeminen onnistui suhteellisen vaivatta. Myös lukiomme tarjoamat abikurssit kirjoitettaviin aineisiin olivat todella iso apu lukuprosessissa. Tottakai kolmantena vuonna oli myös penkkarit, joka oli myös mahtava päivä. Rekan lavalla ollessamme oli todella vapautunut olo. Lukulomalla olisin voinut lukea aika paljon ahkeramminkin, jotenkin sitä vain laiskistui, kun varsinainen koulunkäyminen loppui. Laiskuudestani eniten kärsi psykologia, josta siis on (hyvässä lykyssä) tulossa C. Äidinkieli ehkä myös C ja saksa M, nämä siis ovat niitä opettajien antamia tulosten arviointeja. Jos saksasta tulee M, olen tyytyväinen, mutta psykologiasta ja äidinkielestä olisin ehkä voinut kirjoittaa paremminkin. No, pääasia on, että saan lakin.

Lukion päättötodistuksen keskiarvoni on 7,84. Tiedän, että se ei ole paras mahdollinen ja että todella monet suoriutuvat lukiosta paljon paremmin arvosanoin, mutta minulle se riittää. Totta kai olisin voinut päntätä enemmän ja saada ehkä jopa ysin, tai ysiä hipovan keskiarvon todistukseen, mutta minkä takia? Että tuntisin itseni viisaammaksi? Tietysti seuraavaan opiskelupaikkaan pääsy olisi yksi syy, mutta paikat, joihin haen ovat luopuneet lukion päätttötodistuksen käyttämisestä arviointiperusteena. Joten toisin sanoen, ei sillä kauheasti väliä ole. Sitä paitsi ei tuo keskiarvo loppujenlopuksi aivan pohjanoteerauskaan ole. 
IMG_1055
Vaikka en kuulu lukion parhaiten suoriutuneiden joukkoon, olen kuitenkin todella iloinen, että sen lakin saan päähäni painaa (ainakin todennäköisesti) 4.6.2016. Se merkitsee sitä, että yksi virstanpylväs on elämässä saavutettu ja siitä on hyvä matkata seuraavaan.