torstai 20. joulukuuta 2018

Jouluinen Porvoo ja Helsinki

Nyt on tämän vuoden opiskelut (erästä pienoistutkielman tekoa huolimatta) paketissa, jouluvalmistelut kovassa vauhdissa ja jouluun enää 4 yötä. Viime viikolla kävin äitini kanssa mummoni luona Keravalla ja samalla reissulla kävimme katsomassa Porvoon joulutunnelmaa ja taidetehtaan joulumarkkinoita ja seuraavana päivänä vastaavasti Helsingin joulua käyden Tuomaan markkinoilla. 
AH5A6014
AH5A6016
Porvoossa oleva kahvila, jonka nimi on Zum Beispiel, näin saksan kielen opiskelijana näky ilahdutti keskellä suomalaista kaupunkia.
AH5A6020
Porvoossa on todella ihanat joulukoristelut kaduilla, harmi vain, että olimme sen verran valoisan aikaan liikkeellä, etteivät ne kunnolla päässeet oikeuksiinsa. 
AH5A6056
AH5A6038
Porvoo vaikutti muutenkin todella ihanalta kaupungilta, rakennukset olivat todella kauniita ja kaiken kaikkiaan siellä vallitsi historiallinen tunnelma. Kesällä on varmaan käytävä uudestaan, luulen, että silloin Porvoo on vielä kauniimpi. 
AH5A6060
Yllä Helsingin Tuomaan markkinat kuvattuna tuomiokirkon portailta. Tuomaan markkinat olivat mielenkiintoiset, joskin siellä oli tietysti aika kova ruuhka. Tälläkin Helsinki-reissulla olimme päiväsaikaan liikkeellä, joten jouluvalot eivät näissäkään kuvissa pääse oikeuksiinsa, mutta siitä huolimatta koristelut olivat hienoja myös Helsingissä.
AH5A6071
AH5A6089

Näihin kuviin ja joulutunnelmiin! Lähden huomenna avomieheni vanhempien luo ja jouluaattona tulen takaisin omien vanhempieni luo viettämään joulua.💝Palaan siis blogin ääreen taas joulun jälkeen. 

💖Hyvää joulua kaikille!💖

tiistai 27. marraskuuta 2018

6 joululahjavinkkiä

Täällä yksi odottaa jo malttamattomana kunnon joulunajan käynnistymistä ja siksi päätinkin listata joululahjavinkkejä jo nyt, koska kukapa jouluostoksia haluaisi viime tippaan jättää! Toivottavasti näistä on apua joululahjojen hankinnassa. 

Teetä jostakin valokuvastasi taulu 
Jos harrastat valokuvausta, on tässä mainio lahjaidea jollekin läheisellesi, joka arvostaa valokuvataidettasi! Esimerkiksi ifolorilta voi tilata omasta kuvasta esimerkiksi canvas-taulun ja muitakin materiaalivaihtoehtoja löytyy. 
AH5A0077
Tee purkki, jonka sisus on täytetty itsetekemilläsi kupongeilla 
Esimerkiksi kumppanille voisi tehdä purkin, jonka sisällä on kuponkeja, jotka lupaavat esimerkiksi yhteistä leffailtaa, ruoanlaittoa, elokuviin menoa, mitä tahansa kivaa tekemistä nyt keksiikään kumppanin kanssa. Tätä voi tottakai soveltaa myös kaverille, vanhemmille, jne..... 

Anna lahjaksi yhteinen loma 
Tämä tietysti silloin, jos rahaa on laittaa ehkä vähän enemmänkin. Tällä lomalla en nyt tarkoita välttämättä ulkomaanmatkaa, vaikka toki sekin olisi mahtava idea, mutta loma voisi olla myös kylpyläviikonloppu jossakin kivassa kylpylähotellissa tai jokin muunlainen loma, josta lahjansaaja ja sinä itse voisitte pitää. 
AH5A4635

Anna harrastukseen liittyvä asia joululahjaksi 
Jos tiedät jonkun läheisesi harrastavan esimerkiksi käsitöitä, voisi lahja olla siihen liittyvä, esimerkiksi neulovalle jotain kivaa lankaa tai ompelevalle kaunista kangasta. Itse harrastan piirtämistä (silloin kun on inspiraatiota ja aikaa), joten olenkin toivonut joululahjaksi kunnollisia puuvärikyniä ja olisin todella iloinen, jos ne saisin! 

Anna jotain kestävää 
Usein joululahjaksi annetaan jotain turhaa krääsää, joka loppujen lopuksi pölyttyy vain kaapissa ja lopulta päätyy kierrätykseen. Jonkun turhan krääsän sijaan, joululahjassa voisi panostaa laatuun ja käytännöllisyyteen. Esimerkiksi jos olet ajatellut ostavasi läheisellesi jonkun koriste-esineen, mieti ensin käykö kyseinen esine hänen sisustukseensa ja onko se sellainen, jota voi käyttää vuodesta toiseen. Jos aiot ostaa keittiön astioita, niissäkin kannattaisi keskittyä ostamaan laadukkaita, monta vuotta ilahduttavia tuotteita. Ja tämä siis toki koskee ihan kaikkia tuotteita. 
AH5A4762

Anna jotain käsintehtyä 
Jos et itse ole taitava käsistäsi (niinkuin minä), niin etsi muiden tekemiä käsitöitä. Käsitöitä löytyy yleensä joulumarkkinoilta, mutta myös nettikaupoista. Esimerkiksi sivustolta elmerelli.fi löytyy todella kauniita laukkuja ja pussukoita monessa eri kuosissa ja jokaiselle löytyy varmasti jotakin! Sain itse viime jouluna lahjaksi kännykkäpussin/pienen sälän pussukan suloisessa pöllökuosissa ja ihastuin siihen heti, niin kätevä ja kaunis! Minun pitää vielä hommata toinen samanlainen vähän tummemmassa kuosissa, niin pussukka on helpompi yhdistää eri asukokonaisuuksien kanssa. 
AH5A4717

tiistai 20. marraskuuta 2018

Lukulistallani tällä hetkellä

Muutama viikko sitten jaoin kirjasuosikkejani, tässä postauksessa kerron, mitä kirjoja löytyy lukulistaltani, eli mitkä kirjat haluan lukea tulevaisuudessa.
AH5A5826

Tove Jansson: Muumipapan urotyöt, Näkymätön lapsi sekä muumipeikko ja pyrstötähti 

Nämä kolme aarretta löysin kotikaupunkini kirjaston poistomyynnistä ja ne oli pakko ottaa mukaan! Olen aina ihaillut Tove Janssonin piirustustyyliä, joten nämä kirjat kannatti ostaa jo pelkän kuvituksen takia! Totta kai myös itse tarinat kiinnostavat (en näemmä koskaan kasva aikuiseksi, kun lasten kirjoja tahdon lukea). 
muumit
Bim mustakorva

Gavril Trojepolski: Bim Mustakorva 

Tämän kirjan äitini on suositellut lukemaan ja tämä kuulemma pistää itkemään joka kerralla, tai ainakin melkein. Kuten nimestä ja kannesta voi päätellä, kirja kertoo erään koiran seikkailuista. 
AH5A5838

Thomas Harris: Punainen lohikäärme 

Katsoin joskus teininä ystäväni kanssa kaikki Hannibal-elokuvat ja tykkäsin niistä. Siispä uskon vahvasti, ettei kirjat niille häviä. Tämänkin Punaisen lohikäärmeen löysin kirjaston poistomyynnistä ja nyt se odottaa lukijaansa. Thomas Harrisin Hannibal-kirjat kertovat siis Hannibal Lecteristä, joka on kannibaali sekä myös muiden tekemistä murhista ja näiden murhien ratkomisessa poliiseja auttaa itse Lecter. 
AH5A5849

Dan Brown: Enkelit ja demonit 

Tämän teoksen lukeminen on ollut pitkään mielessä, mutta enpä ole vieläkään saanut aikaiseksi sitä lukea. Tämäkin, yllätys, yllätys on napattu mukaan kirjaston poistomyynnistä, joten nyt kun tämän ihan omistaa, niin ei ole mitään tekosyytä, miksi sen jättäisi lukematta. Enkelit ja demonit on siis trilleri, joka kertoo katolisen kirkon synkistä salaisuuksista. 

Diana Gabaldon: Outlander-kirjat 

Outlander-kirjoista innostuin silloin, kun kesällä katsoin Outlander-sarjan netflixistä, on muuten todella hyvä, suosittelen! Aloitin ensimmäistä kirjaa jo kesän lopussa, mutta en ehtinyt lukea sitä loppuun, kun piti palauttaa se kirjastoon ennen Itävaltaan lähtöäni. Nyt minulla odottaa kirjastossa jälleen varaus ensimmäiseen kirjaan, joten voin onneksi jatkaa sitä jo nyt! Haluan lukea nämä kirjat englanniksi, koska suomenkielisessä versiossa skottimurre on suomennettu mielestäni aivan järkyttävällä tavalla! Ja muutenkin, alkuperäiskielellä lukeminen tekee ihan hyvää. Ai niin mistäkö tämä kirjasarja kertoo? Clairesta, joka on häämatkalla aviomiehensä kanssa Skotlannissa vuonna 1943. Claire kuitenkin ajautuu muinaisten kivien avulla 1700-luvulle ja siitä alkaakin suuri seikkailu. 

Mitä teidän lukulistaltanne löytyy tällä hetkellä? 

lauantai 10. marraskuuta 2018

Maanpuolustusvelvollisuus- kaikille tai ei ollenkaan

Aika ajoin nousee keskustelunaiheeksi asevelvollisuus ja se, tulisiko asevelvollisuuden olla pakollinen myös naisille. Aion nyt jakaa oman kantani asiaan. Käytän kuitenkin mieluummin termiä maanpuolustusvelvollisuus, koska eihän kenenkään varsinaisesti ole pakko tarttua aseeseen.
Maanpuolustusvelvollisuus-kaikille tai ei ollenkaan
Kuvat: Pixabay

Mielestäni maanpuolustusvelvollisuuden tulisi koskettaa kaikkia, sukupuoleen katsomatta. On epäoikeudenmukaista, että vain miehet osallistuvat kutsuntoihin ja joutuvat viettämään elämästään 6-12 kuukautta joko armeijan harmaissa tai siviilipalveluksessa. Naiset voivat jatkaa suoraan jatko-opintoihin tai työelämään, mutta miehiä viivästyttää maanpuolustusvelvollisuuden suorittaminen. Lisäksi se, että vain miehet osallistuvat kutsuntoihin loukkaa naisia, koska automaattisesti oletetaan, etteivät naiset kykene puolustamaan tätä maata. Olenpa kuullut myös sellaisen argumentin, ettei naisten tarvitse käydä armeijaa, koska he synnyttävät. Argumentoija ilmeisesti elää 50-luvulla, nykyään todellakaan kaikki naiset eivät hanki lapsia. Haloo, eletään vuotta 2018 ja asenne on edelleen tämä, anteeksi mitä? Sitä paitsi naisia on aiemminkin ainakin muissa maissa, esimerkiksi Venäjällä/Neuvostoliitossa, ollut sotimassa kotimaansa puolesta. On toki totta, että naiset eroavat miehistä esimerkiksi fyysisiltä ominaisuuksiltaan ja joillekin naisille armeija saattaa olla erittäin rankka, koska yksikertaisesti ruumiinrakenne on niin hento. Vastaavasti taas jotkut miehet voivat olla joihinkin naisiin verrattuna fyysisestikin heikompia. Uskon kuitenkin, että loppujen lopuksi jokaiselle löytyy armeijassa tehtävä, jota pystyy suorittamaan ruumiinrakenteesta huolimatta. Naiset eroavat miehistä myös jonkin verran luonteelta, usein naiset ovat herkempiä kuin miehet, mutta tämäkään yleistys ei todellakaan aina pidä paikkaansa, on myös hyvin herkkiä miehiä. Toisin sanoen, armeija ei käy kaikille naisille, mutta eipä se käy kaikille miehillekään. 
Kuva: pixabay

Itse kuulun ihmisiin, jotka eivät todennäköisesti pärjäisi armeijassa, aseet kun ahdistavat minua sen verran paljon. Olen silti sitä mieltä, että myös minulla olisi velvollisuus tehdä jotain tämän maan puolustuksen eteen. Olisin valmis menemään siviilipalvelukseen tai vielä enemmän johonkin toimintaan, jossa opetettaisiin konkreettisia taitoja kriisitilanteen varalle. Mielestäni vaihtoehto armeija tai siviilipalvelus ei ole oikein toimiva. Armeijalle vaihtoehtona olisi mielestäni järkevämpää olla jokin aseeton palvelusmuoto, jossa opetettaisiin esimerkiksi ensiapua, kriisinhallintataitoja ja mitä tahansa muita taitoja, mitä sotatilanteessa tarvitaan, vähän niin kuin lottakoulutus, mutta nykyaikaisempana ja johon myös miehillä olisi oikeus osallistua, jos ei mene armeijaan. 

On mielenkiintoista seurata keskustelua siitä, pitäisikö naistenkin osallistua kutsuntoihin, koska suuri osa on edelleenkin sitä mieltä, ettei naisille maanpuolustusvelvollisuus kuulu. Erityisen mielenkiintoiseksi keskustelun tekee se, että kuitenkin iso osa ihmisistä kannattaa feminismiä, mutta eivät kuitenkaan kannata naisten velvollisuutta maanpuolustukseen. Mielestäni jotenkin tekopyhää. Jos on feministi, ei voi vain poimia kirsikoita kakun päältä, vaan täytyy myös noudattaa sitä tasa-arvoaatetta, josta saarnaa. Eihän kenenkään edelleenkään olisi mikään pakko mennä armeijaan, vaan voisi valita siviilipalveluksen tai jos sen tilalle kehitettäisiin jokin uusi palvelusmuoto. En ole itse ihan varma, mitä mieltä ylipäänsä olen pakosta valita armeija tai siviilipalvelus tai sitten tiedossa on vankilareissu, mutta siihen en tässä postauksessa syvemmin ota kantaa. Mielestäni olisi vain reilua, jos maanpuolustusvelvollisuus koskisi kaikkia sukupuoleen katsomatta tai sitten ei ollenkaan. 

Mitä ajatuksia tämä aihe herättää? Kannatatko naisten velvollisuutta osallistua maanpuolustukseen? Miksi/miksi et? 

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Mitä kuulokkeistani ja kaiuttimistani kuuluu tällä hetkellä?

Viime aikoina olen kuunnellut paljon musiikkia, niin yliopistolle kävellessä kuin kotitöitä tehdessäkin. Siispä päätin nyt jakaa muutaman lempparikappaleeni tännekin. Kaikki kappaleet ovat metallia, koska enpä oikeastaan muuta ole kuunnellutkaan viime aikoina, vaikka muistakin musiikkigenreistä kyllä tykkään. 




Siinäpä on tämän hetkiset lempparit, mainitsemisen arvoisia kappaleita omalta metallilistaltani olisi ollut enemmänkin, mutta täytyy rajoittaa kappaleet tähän, niin ei tule aivan kilometrin mittainen postaus pelkkiä musiikkipalkkeja, nytkin innostuin liikaa. Löytyikö listasta omia suosikkejasi? Kuunteletko ylipäänsä metallimusiikkia? Kommenttikenttään saa toki heittää myös omat suosikkikappaleet, genrellä ei ole väliä! On aina mahtavaa löytää uutta kuunneltavaa.

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Tuntuu niin hyvältä olla kotona

Tasan kuukausi sitten palasin Itävallasta, missä minun olisi pitänyt asua koko tämä lukuvuosi, toisin kuitenkin kävi. Suomeen paluun jälkeen olin kaksi viikkoa vanhempieni luona ja tällä viikolla aloitin jälleen opinnot Jyväskylässä. 

Tällä viikolla on tuntunut jotenkin erityisen hyvältä olla täällä omassa kodissa Jyväskylässä. Arjessa on tietyt rutiinit, kurssit ovat mielenkiintoisia ja kaikin puolin elämä rullaa hyvin. Minulta puuttuu täältä enää ainoastaan avomies ja kissa, hän kun on töissä kotipaikkakunnallaan vielä tammikuuhun asti ja kissa on hänen hoidossaan. 

En oikeastaan miltei edes muista, milloin olisin ollut näin onnellinen. Kesä meni lähinnä vaihtoon lähtöä stressatessa ja Jyväskylä-kotikoti väliä reissatessa, enkä silloinkaan nähnyt avomiestäni hänen töiden takiaan kovin usein. Sitten koittikin Itävaltaan lähtö ja siellä järjetön ikävä kotiin. 

Voisi varmaan kuvitella, ettei marraskuisessa Suomessa ole mitään iloitsemisen aihetta, mutta minulle kerrankin on, vaikka yleensä aina syksyisin käperrynkin visusti kuoreeni ja mökötän siellä kunnes kevät alkaa. Löydän ilon hyvinkin pienistä asioista, esimerkiksi: 

❤Kun kävelen aamulla kouluun ja kuulokkeista pauhaa parhaat metalli-biisit, joilla päivä lähtee käyntiin.❤ 


❤Kun vaihdan kuulumisia opiskelukaverini kanssa.❤ 

❤Kun käyn yliopiston ravintolassa syömässä jotain herkullista ruokaa.❤ 

❤Kun pääsen kotiin ja vain rentoudun. Katson Netflixiä, pelaan suosikkimobiilipelejäni ja vain olen.❤ 

❤Kun saan inspiraation kirjoittaa uuden blogipostauksen ja uppoudun sen toteutukseen.❤ 
AH5A5786

❤Kun saan siivottua koko kämpän ja lattiat kiiltävät puhtauttaan.❤ 

❤Kun viikonloppuna tai päivänä, jolloin luento alkaa myöhään, katson 8 aikaan kelloa ja käännän vain kylkeäni jatkaakseni uniani.❤ 

❤Kun koulujuttujen teko tuntuu mielekkäältä.❤ 
AH5A5798
AH5A5812

❤Kun teen hyvää ruokaa.❤ 

❤Kun käyn parhaan ystäväni kanssa uimassa ja siinä samalla vaihdamme kuulumiset.❤ 

❤Kun jälleen tänä vuonna on tiedossa Raskasta joulua-konsertti.❤ 

❤Kun joululomalla äidin kanssa on tiedossa reissu mummon luo ja sieltä Porvooseen.❤

Itävallassa ollessani tunsin itseni todella yksinäiseksi, enkä millään tavalla kokenut kuuluvani sinne. Nyt asia on toisin, vaikka täällä Suomessakin asun tämän syksyn yksin. Vaikka olen yksin, en tunne oloani yksinäiseksi. Nautin olostani ja tunnen kuuluvani tänne. En kuitenkaan esimerkiksi viime syksynä osannut tuntea tällaista onnellisuutta näistä arjen pienistä hetkistä, ehkäpä se vaatii yhden epäonnistuneen reissun, että osaa arvostaa arjen ja oman kotimaan pieniä hyviä asioita. Ollakseen onnellinen ihminen ei tarvitse paljoa, on vain osattava nauttia pienistäkin jutuista. 

Toivon vain, että tämä tunne säilyy, olen taipuvainen vajoamaan hieman apeaan mielialaan, varsinkin näin syksyisin.   

Mitkä asiat saavat sinut onnelliseksi tällä hetkellä?


maanantai 29. lokakuuta 2018

4 unelmaani ja miten aion toteuttaa ne?

Moi taas! 

Nyt haluan jakaa 4 unelmaani ja suunnitelmat, miten aion ne toteuttaa. 


1. Haluan tehdä mielekästä työtä 

työ
Kuvat: Pixabay
Vuosien varrella urahaaveeni ovat vaihdelleet aika melkoisesti. Lukion jälkeen halusin opiskella sosionomiksi, mutta en päässyt opiskelemaan. Hain myös samana vuonna sosiaalityötä opiskelemaan, mutta en päässyt siihenkään. Varavaihtoehtona minulla oli lähihoitajaksi opiskeleminen, josta sitten olisin uudestaan yrittänyt sosionomiksi. Lähihoitajaksi opiskeleminen ei kuitenkaan napannut, joten lopetin. Tammikuussa 2017 kokeilin sitten kokiksi opiskelemista. Eipä oikein sekään napannut ja kevään yhteishaussa päätin hakea yhteiskuntatieteitä, etnologiaa ja antropologiaa ja saksaa lukemaan Jyväskylän yliopistoon. Yhteiskuntatieteet oli ensimmäisenä hakulistallani ja sen jälkeen etnologia ja antropologia ja kolmantena saksan kieli ja kulttuuri (monialaisen kieliasiantuntijan kandidaatti-ja maisteriohjelma). En päässyt kumpaankaan kahdesta ensimmäisestä, joten aloitin saksan kielen opinnot syksyllä 2017. Tähän mennessä opiskelu on ollut ihan mielenkiintoista, joskin saksan kielioppi tuottaa minulle edelleen harmaita hiuksia. 
Mutta mikä sitten olisi unelmatyöni? 
Edelleen vaikea kysymys, koska olen kiinnostunut niin monesta urasta. Saksan kielen osalta haluaisin tehdä kääntäjän hommia tai työskennellä ulkoministeriössä. En kuitenkaan ole varma, haluanko työskennellä tulevaisuudessa vain saksan kielen parissa. Viime aikoina on nimittäin toimittajan työ alkanut kiinnostaa yhä enemmän ja itseasiassa toimittaja onkin minun alkuperäinen urahaaveeni, tässä välissä on vain ollut sellainen itsensä etsimisen kausi, jolloin on haaveillut aivan muista aloista. Ihanteellisinta olisi tietysti, jos voisin yhdistää kielen osaamiseni ja toimittajan työn. Esimerkiksi ulkomaankirjeenvaihtajana tämä onnistuisi, mutta vaatii kovaa työtä, että siihen virkaan pääsee. 
Miten voin toteuttaa unelmani: 
Tällä hetkellä unelmani saavuttamiseksi voin opiskella yhteiskuntatieteitä ja historiaa sekä viestintää saksan kielen lisäksi. Joidenkin korvaan saattaa kuulostaa oudolta, että toimittajaksi haaveileva opiskelisi sivuaineinaan yhteiskuntatieteitä, historiaa ja viestintää journalistiikan sijaan. Moni toimittaja on valmistunut pääaineenaan yhteiskuntatieteet tai historia, joten sen takia olen valinnut ne sivuaineikseni. Muutoin toki opiskelisin journalistiikkaa sivuaineena, mutta ainakaan Jyväskylässä se ei ole vapaa sivuaine ja kuulemma todella harva saa sen sivuaineekseen, joten ehkä tämä väylä on helpompi toteuttaa. Sivuainevalintojen lisäksi voin tietysti kehittää kirjoitus- ja valokuvaustaitojani ja sitähän käytännössä koko ajan teen kirjoittaessani blogia. Kunhan vain saisin pidettyä tämän blogin aktiivisena, välillä pidän pitkiä taukoja, koska tuntuu, että opiskelu syö niin paljon aikaa ja voimia. 


2. Haluan asua omakotitalossa

koti
Kuvat: Pixabay
Olen asunut koko lapsuusaikani omakotitalossa ja vanhempani asuvat samassa omakotitalossa vieläkin. Olen siis tottunut omakotitaloelämään jo pienestä pitäen ja ehdottomasti haluan tulevaisuudessa asua sellaisessa itsekin. Toivoisin, että pysyisimme nykyisen avomieheni kanssa yhdessä ja voisimme yhdessä ostaa omakotitalon. Olemme myös miettineet omakotitalon vuokraamista näin opiskeluaikanakin, jos vuokrat eivät olisi aivan överikalliita. Haluaisin sisustaa boheemisti/luonnonväreillä, ehkä vähän hippimäisesti. Tahtoisin, että talo sijaitsisi sopivan välimatkan päässä jostakin suuremmasta kaupungista, mutta kuitenkin niin, että siellä olisi selvä rauha verrattuna kaupungissa asumiseen. Sopiva etäisyys kaupunkiin olisi ehkä maksimissaan 30 kilometriä ja ehdottomasti plussaa on, jos kaupunkiin pääsisi julkisella liikenteellä kätevästi, koska en ainakaan vielä ole suorittanut ajokorttia loppuun.
Miten voin toteuttaa unelmani: 
Omakotitalon ostaminen vaatii tietysti rahan säästöä. Voisinkin siis aina kun mahdollista laittaa rahaa säästötililleni ja pyrkiä elämään mahdollisimman edullisesti. Tähän mennessä säästäminen on kyllä ollut hieman haasteellista, koska olen lähinnä elänyt kädestä suuhun, eikä hirveästi ole ollut opintorahoista varaa pistää sivuun tulevaisuutta varten. Säästäminen painottuukin lähinnä tulevaisuuteen. Kun pääsen töihin, voisin palkasta aina tietyn osan pistää säästöön taloa varten. Ennen valmistumista voisin tehdä kesätyörahoille samoin. 

3. Haluan mennä naimisiin 

häät
Kuvat: Pixabay
Varmastikin aika monen naisen/tytön unelma. Luonnollisesti toivon, että menen naimisiin nykyisen avomieheni kanssa. Olisi jotenkin vain niin hienoa tulla kutsutuksi vaimona ja omaa miestäni saisin sanoa aviomieheksi. Toki nuo eivät tietenkään ole ainoita syitä mennä naimisiin, vaan ihan juridisesti avioliitossa on enemmän järkeä kuin avoliitossa, toki ymmärrän heitäkin, jotka eivät koskaan halua naimisiin. Häistä tahtoisin rennot ja meidän näköiset. Haluaisin paikaksi jonkun sellaisen, jossa on paljon kaunista luontoa ympärillä, juhlakin voisi olla ulkona. Kirkkohäitä en halua, koska uskossa en ole, joten vihkiminen voisi tapahtua joko maistraatissa tai sitten juhlapaikalla siten, että maistraatin vihkijä tulisi sinne. Tahtoisin häämekon olevan vintage-tyylinen, ei sellainen överiprinsessamekko isolla helmalla, jonka kanssa on hankala liikkua. Toki on ehkä liian aikaista suunnitella mitään, koska en tiedä, milloin naimisiin edes menen, eihän sitäkään tiedä, menenkö ollenkaan. Pientä hääkuumetta kyllä välillä pukkaa, koska viime kesänä olin ystäväni morsiusneito ja ensi kesänä ilmeisesti odottaisi pesti toisen hyvän ystäväni kaasona!
Miten voin toteuttaa unelmani: 
Tämähän riippuu aivan siitä, miten avomieheni kestää minua. No ei, toki toteuttamiseen tarvitaan molempia ja ehkä tärkein sääntö on selvittää aina riidat ja tehdä kompromisseja. Olen aika tulinen luonne, joten voisin harjoitella olemaan rauhallisempi, enkä hermostua niin herkästi. Häät tarvitsevat aina myös rahaa, joten sitten kun häät alkavat olla ajankohtaiset, on molempien säästettävä rahaa toteutukseen. Tietysti juhla täytyy myös suunnitella hyvin ja molempien mielipiteet ottaa huomioon.

4. Haluan matkustella 

matkailu
Kuvat: Pixabay
On hyvin monta matkakohdetta, joissa haluaisin elämäni aikana käydä. Itävallan matkani, jonka piti olla vuoden mittainen, osoitti, että haluan jatkossa matkustaa seuran kanssa, oli se sitten avomieheni, perheeni tai ystäväni. Minulla on vahva tunne siitä, että yksin matkustus ei minun kohdallani toimi, vaikka todella moni sitä hehkuttaakin. Unelmakohteitani ovat muunmuassa Norja, Irlanti, Skotlanti, Uusi-Seelanti ja Kroatia, jotka kaikki komeilevatkin yllä olevassa kollaasissa. On myös monia muita kohteita, joihin haluaisin matkustaa, mutta nuo ovat tämän hetken suosikit. Tahtoisin myös käydä uudestaan Itävallassa ja tällä kertaa ihan oikeasti tutustua nähtävyyksiin ja kulttuuriin, sen kuukauden ajan, jonka siellä olin, en itseasiassa tutustunut Itävaltaan juurikaan, muuta kuin toki Graziin, mutta sielläkin olisi varmasti vielä nähtävää. 
Miten voin toteuttaa unelmani? 
Yllätys, yllätys, matkustelukin vaatii rahaa! Siispä jälleen kerran rahansäästö on avain tämän unelman saavuttamiseen. Sen lisäksi matkat vaativat toki aina hieman suunnittelua, varsinkin jos on useamman hengen kanssa liikenteessä. En kuitenkaan pidä siitä, että KAIKKI on valmiiksi suunniteltua, vaan minusta tuntuu, että parhaimmat matkakokemukset saattavat syntyä spontaanisti. 





torstai 25. lokakuuta 2018

8 pientä tekoa ilmaston säästämiseksi

Tällä kertaa pureudun hyvinkin ajankohtaiseen aiheeseen, nimittäin ilmastonmuutokseen. Uutisissa on kuulunut huolestuttavia asioita maapallomme tilasta, jonka takia jokaisen tulisi miettiä toimiaan ilmaston kannalta. Saattaa tuntua turhalta tehdä itse mitään ilmastonmuutoksen eteen, koska lentokoneet, laivat ja muut isot ajoneuvot saastuttavat tolkuttomasti enemmän kuin Suomessa asuva yksityishenkilö, mutta fakta on, että pienikin panos vaikuttaa! Useat perustelevat myös toimettomuuttaan sillä, että isommat maat saastuttavat paljon enemmän. Se on toki totta, mutta se ei ole mikään syy olla yrittämättä omilla toimilla hidastaa ilmastonmuutosta, varsinkin kun se on meille länsimaalaisille mahdollista. Tässä siis minun vinkkini siihen, miten ilmastoa voi säästää pienillä teoilla!Nimetön suunn.malli (1)  

  • Käytä kaupassa käydessäsi kesto-tai kangaskassia 
Miltei joka kaupan valikoimasta löytyy nättejä kestokasseja, jotka kestävät pitkään. Jos et meinaa muistaa ottaa kassia mukaan, kun menet kauppaan, ripusta se mahdollisimman lähelle ovea kuin on mahdollista. Jos käyt koulu- tai työmatkasi yhteydessä kaupassa, laita kassi valmiiksi laukkuusi tai reppuusi.

  • Osta hedelmille kestopussit 
Hedelmillekin on ilmestynyt kauppoihin omat pikkukangaspussit, joihin hedelmät voi pakata. Nämäkin voivat helposti unohtua kotiin, mutta kun laitat ne samaan kassiin, jonka otat mukaan kauppaan, pysyvät nekin mukana.

  • Käytä luonnonkosmetiikkaa 
Markkinoilla on monia hyviä luonnonkosmetiikkatuotteita, eivätkä ne kaikki maksa maltaita. Luonnonkosmetiikkamerkkejä ovat muunmuassa:
  • Frantsila (tavaratalot, esim Prisma, K-citymarket...)
  • Organic Shop (ainakin Sokos, Ruohonjuuri) 
  • Sante (ainakin Ruohonjuuri) 
  • Lavera (ainakin Ruohonjuuri 
Myöskin kosmetiikkamerkit, jotka eivät ole varsinaisesti luonnonkosmetiikkaa ovat tehneet tuotesarjoja, jotka ovat mahdollisimman luonnonmukaisia, esimerkiksi The Body Shopilla on usein kosmetiikkaa, joka on ekologista. Myös se kannattaa ottaa huomioon, että muoviputelit kuormittavat myös ympäristöä, joten koita totutella tuotteisiin, jotka ovat saippuapaloina. Kodin puhdistusaineet kannattaa valita luonnonmukaisista vaihtoehdoista, esimerkiksi Ole Hyvä (Ekolo, Ruohonjuuri, tietyt K-Supermarketit, Life-liikkeet, Punnitse ja Säästä) tekee luonnonmukaisia kodin puhdistusaineita.
Syksy
  • Vähennä tai lopeta kokonaan lihan syöminen 
Tämä vaatii vähän enemmän vaivaa, mutta netti on pullollaan herkullisia ja helppoja kasvisreseptejä, joten on varmasti toteutettavissa, ellei satu olemaan allerginen monille kasviperäisille raaka-aineille tai ruokavalio ei muutoin terveyden kannalta sovi. Jos on tottunut syömään lihaa useasti, voi pikkuhiljaa vähentää lihan kulutusta. Esimerkiksi 2 lihatonta päivää viikossa on jo hyvä alku. Muun muassa Valion sivuilta voi löytää herkullisia kasvisruokareseptejä!

  • Kulje mahdollisimman paljon kävellen, pyöräillen tai julkisella liikenteellä 
Tämä on helppoa toteuttaa, jos asuu kaupungissa, haja-asutusalueella toki haasteellisempaa. Jos asut alueella, jossa julkinen liikenne ei toimi ja pyöräillen tai kävellen matka on liian pitkä, koita järjestää kimppakyytejä alueen muiden asukkaiden kanssa. Esimerkiksi facebookin Puskaradio-ryhmissä kimppakyytien mahdollisuutta voisi tiedustella. Mahdollista olisi myös perustaa oma ryhmä alueen asukkaille. Julkisen liikenteen kehittämisen puolesta voisi kerätä nimiä ja tuoda ehdotus julki kaupungin hallitukselle.

  • Shoppaile kirppareilla ja vältä heräteostoksia 
Tässä minulla itselläni on ongelmia. Monesti tulee kaupungilla ollessa tsekattua myös ketjuliikkeet ja siinä käy pian niin, että sieltä palaa vaatekasan kanssa kotiin. Kestävämpi tapa toimia olisi kirppareilla shoppailu ja vain sellaisten vaatteiden ja asioiden ostaminen, joita oikeasti tarvitsee. Kannattavaa olisi myös ostaa vaatteita, jotka kestävät pitkään, kuin sellaisia, jotka ovat muutaman kuukauden käytön jälkeen jo nukkaisia. Kannattaa myös noudattaa pesuohjeita, että vaate säilyisi hyvänä mahdollisimman pitkään. Esimerkiksi elastaania sisältäviä vaatteita ei saisi pestä huuhteluaineen kanssa, koska huuhteluaine pilaa joustavan vaatteen joustavuuden. Kannattaa myös liittyä facebookissa kirppis-ja roskalavaryhmiin, niistä löytyy usein todella käyttökelpoista tavaraa!
AH5A5558
  • Lataa puhelimeesi ResQ-club-sovellus 
ResQ-club on sovellus, jossa ravintolat voivat ilmoittaa hävikkiin menevästä ruoastaan ja sinä voit ostaa sen alemmalla hinnalla ja käydä hakemassa sen ravintolasta. Kukkaro ja luonto kiittävät!

  • Anna lahjaksi jotakin itsetehtyä tai jokin ekologinen vaihtoehto 
Joulu on tulossa ja moni on varmasti jo aloittanut joululahjojen miettimisen. Sen sijaan, että ostaisit jälleen jonkun koriste-esineen tai muuta "turhaa", voisit miettiä, onko jotakin, minkä voisit itse tehdä jollekin läheisellesi lahjaksi? Sen ei tarvitse olla mitään överihienoa, riittää, että siinä on ajateltu lahjan saajaa. Esimerkiksi omalle kumppanille voisi antaa jonkun tietyn määrän kuponkeja, joissa luvataan erilaisia hemmotteluja omalle kumppanille. Kupongissa voisi esimerkiksi lukea: "Teen sinulle lempiruokaasi", tai "Vietämme leffaillan valitsemasi leffan ja herkkujen parissa", mahdollisuuksia on monia! Jos itse tekeminen ei nappaa, kannattaa miettiä, mitä lahjan saaja oikeasti tarvitsee. Esimerkiksi jos tarkoituksena on ostaa vaatteita, kannattaa ottaa selvää ekologisesti tuotetuista vaatteista tai jos kosmetiikkaa haluaa antaa, niin luonnonkosmetiikan puolelta varmasti löytyy kivoja tuotteita lahjapakettiin!

maanantai 22. lokakuuta 2018

Miksi en meikkaa?

Hei taas! 

Tällä kertaa pohdin meikkaamista, lähinnä omalta henkilökohtaiselta kannaltani. 

Kun menin yläasteelle en aluksi meikannut ollenkaan. Kuitenkin jonkun ajan päästä huomatessani, että melkein kaikki muutkin meikkasivat, päätin itsekin ruveta meikkaamaan joka päivä. Meikkini oli yksinkertainen, meikkivoide, puuteri ja ripsiväri. Joskus saatoin laittaa kajalilla rajaukset silmiin, mutta todella harvoin. Joskus 8-9-luokan välissä lopetin meikkaamisen, paitsi juhliin saatoin vähän ehostautua. Meikkaaminen ei enää vain tuntunut omalta jutulta, sitä paitsi aina päivän päätteeksi kasvojen ihoa alkoi kiristää ja päätä särkeä, jos olin käyttänyt meikkiä. Sama tilanne minulla on edelleen, meikkaan erittäin harvoin. Meikkaan lähinnä opiskelijabileisiin, joskus en niihinkään ja juhliin. 

Välillä tulee tunne, että minunkin pitäisi meikata, koska meikkaus on kuitenkin kokoajan tapetilla mediassa ja ihan arkielämässäkin. Esimerkiksi youtube ja blogit ovat täynnä meikkitutoriaaleja ja meikkien tuotearvosteluja. Kun kävelee kadulla, melkein jokaisella on huolellisesti meikatut kulmat ja naama viimeistelty varjostuksilla. Somessa näkyy mitä hienoimpia meikkiluomuksia. Olen joka tapauksessa tullut siihen lopputulokseen, ettei meikkaus yksinkertaisesti ole minun juttu, tai tyyliäni. Tykkään olla mahdollisimman luonnollinen hiustenväriä myöten. Välillä tulee kuitenkin se tunne, jolloin toivoo, että voi kun osaisin meikata yhtä hyvin kuin esimerkiksi joku kaverini tai julkisuuden henkilö, mutta se menee nopeasti ohi, kun en jaksa kuitenkaan ruveta harjoittelemaan meikkaamista. 
meikkaamaton
Täysin meikitön pärstäni 

Joskus on kuitenkin hauskaa muuntautua meikin avulla vähän eri näköiseksi. En itse osaa meikata, joten sen tekevät ystäväni. Alla oleva kuva on viime kesältä, kun vietimme iltaa ystäväporukkani kanssa. Ensin laittauduimme ja sitten menimme ulos ottamaan toisistamme kuvia. Täytyy sanoa, että kyllähän tuollainen ehostus naamassa on toki aivan erilainen olo ja aika ajoin on mukavaa "räväyttää" ja näyttää luonnollisen sijaan vähän räväkämmältä. 
Meikki
Vaikka en itse meikkaa, en kuitenkaan todellakaan tuomitse ihmisiä, jotka meikkaavat esimerkiksi joka päivä, enkä myöskään ajattele olevani millään lailla parempi kuin sellainen ihminen, joka meikkaa. Meikin avulla voi korostaa omia parhaita puoliaan ja meikkaamalla voi tuntea itsensä paljon itsevarmemmaksi ja tuoda esille myös omaa persoonaansa, sehän on mahtavaa! Klassinen stereotypia on myös se, että meikkaavat ihmiset olisivat jotenkin pinnallisia. En itse ajattele niin, omassa kaveripiirissäni ei ainakaan pidä paikkaansa. Myöskin se on naurettava ajatus, että naiset meikkaisivat vain miesten takia. Sekään ei pidä paikkaansa ja onneksi se uskomus onkin hiipumassa pois. 
meikki2
Harmillista mielestäni on vain se, että monet ihmiset eivät halua poistua kotoaan, jos heillä ei ole meikkiä. Olisi mahtavaa, jos jokainen pystyisi hyväksymään omat luonnolliset kasvonsa sellaisina kuin ne ovat ja olla välillä kokonaan ilman meikkiä, ihmisten ilmoillakin. Ne piirteet, jotka itse luokittelee virheiksi naamassaan, voi jonkun toisen mielestä olla juuri ne yksityiskohdat, joita pitää ihmisessä viehättävinä. Itse ainakin ajattelen niin, että juuri ne yksityiskohdat, joita kullakin on, tekevät ihmisestä vain mielenkiintoisemman näköisen ja jokainen on kaunis ilman meikkiäkin. Sitä paitsi, eikö ole aika siistiä, että maailmassa ei ole ketään, jolla olisi täysin samanlaiset kasvot kuin sinulla? Haastankin kaikki, jotka tuntevat olonsa epämukavaksi julkisilla paikoilla, jos meikkiä ei ole naamassa, kokeilemaan olemaan meikittä. Luulen vahvasti, ettei se ole niin kamalaa, mitä jotkut ajattelevat, itseasiassa se on aika vapauttavaa! Mikäs sen parempaa kuin vain lähteä jonnekin extempore ilman, että tarvitsee erikseen miettiä meikkiä. 

torstai 18. lokakuuta 2018

6 lukuvinkkiä pimeneviin iltoihin

Hei! 

Näin syksyisin on ihanaa kaivautua peiton alle ja käpertyä lukemaan hyvää kirjaa jonkin hyvän lämpimän juoman tai napostelemisen kanssa. Mutta mitä tehdä, kun ei tiedä mitä lukea? Siinä tapauksessa tämä postaus voi auttaa! Esittelen nimittäin omat kirjasuosikkini, kenties sieltä löytyy sinunkin suosikkisi! 
AH5A5634

J.R.R. Tolkien: Hobitti 

Tämä fantasian klassikko on aivan mahtavaa luettavaa. Tarina vie mennessään heti alusta alkaen ja Tolkienin kerronta Keski-Maan tarumaailmasta on vailla vertaa! Hobitti sopii ehdottomasti luettavaksi silloin, kun haluaa irrottautua kokonaan tosielämän stressistä ja murheista. Jos haluat lukea hobitin, mutta haluat nauttia samalla kauniista kuvituksesta, niin Tove Janssonin kuvittama teos voi löytyä kirjastosta tai luultavasti ainakin Suomalaisesta Kirjakaupasta. Itse luin ensimmäisen kerran Hobitin juurikin Tove Janssonin kuvittamana ja voin vain suositella! Janssonin suloiset piirustukset kuvaavat todella hyvin hobittimaailmaa. 
AH5A5660

J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta-trilogia 

Kun Hobitti on mainittu, ei voi olla mainitsematta Taru sormusten herrasta-trilogiaa, onhan se Hobitin legendaarinen jatko-trilogia, vaikka tarina keskittyykin pääosin eri henkilöihin kuin Hobitissa. Taru sormusten herrasta-trilogia on todella hieno tarina sinnikkyydestä, ystävyydestä ja klassisesta hyvän ja pahan taistelusta. Kuten Hobitissakin, tarina tempaa mukaansa. Ehdottomasti jokaisen fantasiaa rakastavan lukutoukan valinta. 
AH5A5627

George R.R. Martin: Tulen ja jään laulu-sarja 

Fantasiateemalla jatketaan, Tulen ja jään laulu-kirjat ovat supersuositun Game of Thrones-sarjan takana. Tämäkin kirjasarja on aivan uskomattoman hyvä ja juonenkäänteet todella yllättäviä, koskaan ei tiedä mitä tapahtuu ja juuri se tekee näistä kirjoista ainutlaatuisia. Varaudu siihen, että kun tartut näihin kirjoihin, et välttämättä pysty laskemaan niitä käsistäsi! Varaudu myös siihen, ettei suosikkihahmosi välttämättä pysy hengissä, sarja on tunnettu juurikin odottamattomista kuolemista ja brutaaleista tapahtumista (tosin, jos katsot Game of Thrones-sarjaa, olet varmasti jo tottunut edellämainittuihin!) Lisäksi vaikka seuraisitkin sarjaa, kannattaa kirjat ehdottomasti lukea, koska sarja ei monessa kohtaa noudata kirjojen tapahtumia. Kaiken lisäksi Game of Thrones on jo mennyt tarinaltaan kirjojen edelle. Tulen ja jään laulu-kirjoja on ilmestynyt kaikkiaan 7 kappaletta (Miekkamyrsky ja Lohikäärmetanssi molemmat kahtena niteenä), joten tästä kirjasarjasta on iloa pitkäksi aikaa.

Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää, Jos olisit tässä 

Fantasiasta riipaisevaan rakkaustarinaan. Jojo Moyesin Kerro minulle jotain hyvää on todella koskettava tarina Louisasta, joka päätyy työskentelemään vaikeasti halvaantuneen miehen, Willin, henkilökohtaisena avustajana. Jottei jo valmiiksi vaativa työ olisi tarpeeksi, on Will todella masentunut ja Louisa yrittää parhaansa mukaan saada ilon takaisin Willin elämään ja siinä samalla rakastuu häneen palavasti. Jos olisit tässä on Kerro minulle jotain hyvää-kirjan jatko-osa, joka sekin on vähintäänkin yhtä hyvä ja koskettava kuin ensimmäinen kirja. Molemmat näistä kirjoista saavat kyynelkanavat avautumaan, mutta myös nauramaan. Jojo Moyes on taidokkaasti yhdistänyt raskaaseen aiheeseen myös huumoria. 

Jodi Picoult: Sisareni puolesta 

Jodi Picoultin Sisareni puolesta käsittelee myöskin aika rankkaa aihetta, perhettä, jossa kamppaillaan syöpää vastaan. Perheessä on kaksi tytärtä, joista toisella on syöpä. Kuitenkin, perheen molemmat tyttäret joutuvat kärsimään tuosta pirullisesta taudista niin fyysisesti, kuin henkisestikin, nimittäin nuorempi sisar toimii syöpää sairastavalle siskolleen solu-ja kudospankkina. Pienestä tytöstä lähtien on ollut itsestäänselvää, että hän on sisarensa "pelastaja", mutta missä on tytön oikeus omaan ruumiiseensa? Tämä on todella koskettava ja jännä kirja, suosittelen ehdottomasti kaikille, jotka pitävät traagisista aiheista lukemisesta!

Laura Lindstedt: Oneiron 

Tämä vuoden 2015 Finlandia-voittaja on varmaan yksi oudoimmista kirjoista, jonka olen koskaan lukenut -mutta ehdottomasti hyvällä tavalla! Seitsemän naista päätyy kuolemanjälkeiseen välitilaan, josta poispääsyä ei ole. Siellä he jakavat muistojaan edellisistä elämistään ja tutustuvat toisiinsa. Vahva suositus, tämä kirja pistää ajattelemaan! 


maanantai 15. lokakuuta 2018

Sinne ja takaisin

Vaikka minun piti viettää Itävallan Grazissa kokonainen lukuvuosi, palasinkin Suomeen jo lokakuun alussa, pysyvästi. Koti-ikävä iski niin voimakkaana, että lopulta koin paremmaksi vaihtoehdoksi palata Suomeen kuin väkipakolla asua paikassa, jossa päällimmäinen tunne oli vain järjetön ikävä omaa kumppania ja kissaa kohtaan (kyllä, minulla todella oli kamala ikävä minun ja kumppanini karvapalloa!) 
AH5A5493
Itävallassahan maana ei ole mitään vikaa, sieltä löytyy todella kauniita vuoristomaisemia ja myös ainakin Grazin vanha kaupunki on todella kaunis. Itse tosin asuin alueella, jota ei kyllä oikeastaan kauniiksi voinut sanoa, vähän sellainen teollisen näköinen, tylsä maisema, mutta kuitenkin. Ehkä olen luonteeltani vain sellainen perheihminen, joka ei viihdy kovin kauaa poissa läheisistä ihmisistä. Olen aika varma, että jos olisin saanut avomieheni ja kissamme mukaan, ei minulla todennäköisesti olisi ollut mitään ongelmaa viettää koko vuotta ulkomailla. 
AH5A5490
Totta kai olen myös vähän pettynyt, että vaihtokokemukseni loppui näin lyhyeen. Olen kuullut niin paljon tarinoita, kuinka vaihtovuosi on elämän parasta aikaa ja aivan jokaisen tulisi kokea se jossakin vaiheessa elämää. Itseasiassa en ole kuullut yhtäkään negatiivista kokemusta vaihdossa olosta, tai kuinka ikävän takia on palattu kotiin. Tämän takia on jotenkin sellainen olo, että olen epäonnistunut saavuttamaan juurikin sitä jotakin todella hienoa, jota ulkomailla asuminen kuulemma antaa. Tämän lisäksi vaihdossa pidempään olosta olisi tietysti ollut hyötyä opiskelujeni kannalta, saksan kieltä ja kulttuuria kun opiskelen. 
AH5A5483
Vaikka vähän pettynyt itseeni olenkin, ehkä se on kuitenkin turhaa. Ehkä kaikki ihmiset eivät vain ole luotuja asumaan ulkomailla ja selviytymään arjesta ilman sitä omaa turvaverkkoa ja tuttuja ihmisiä. Varsinkin, jos sattuu olemaan hieman ujohko, eikä kovin mielellään mene yksin tutustumaan uusiin ihmisiin. Pidän kyllä uusien ihmisten tapaamisesta, mutta minulle on hyvin hankalaa lähteä itse tutustumaan uusiin ihmisiin, vaan yleensä odotan, että joku tulee juttelemaan minulle. Tämän lisäksi uusiin ihmisiin tutustuminen on minulle myös välillä uuvuttavaa. Tässä suhteessa olen siis aika introvertti, joskin tosiaan omien läheisten seuraa kaipaan. Luulisin, että ihmiset, jotka tutustuvat luontevasti uusiin ihmisiin ja menevät rohkeasti kaikenlaisiin tapahtumiin, saavat ulkomailla asumisesta kaiken irti, kun taas ujommille koti-ihmisille ulkomailla asuminen voi aiheuttaa pikemminkin ahdistusta. 
AH5A5518
Loppujen lopuksi uskon, että Suomeen palaaminen oli kuitenkin paras ratkaisu, vaikka minulla olikin suuria odotuksia vaihtovuoteni suhteen. Omaa vaistoaan kannattaa kuunnella, jos jokin ei tunnu oikealta, se todennäköisesti pitää paikkaansa. Itselläni oli hyvin vahva tunne siitä, etten yksinkertaisesti vain kuulu asumaan ulkomailla ilman läheisiäni. En, vaikka kyseessä olisikin ollut vain 10 kuukautta. Aluksi sivuutin tunteen ja ajattelin, että kyllä se menee ohi, kunnes se paisui vahvemmaksi ja yhtenä aamuna se oli niin voimakas, että en kyennyt menemään luennoilleni ja soitin äidille, että minulla on todella paha koti-ikävä. Sen puhelun jälkeen päätin, että kyllä minun vaihtovuoteni päättyy tähän ja ostin lentoliput seuraavalle aamulle. Kun olin takaisin Suomessa, olin todella helpottunut ja tiesin, että näin tämän loppujen lopuksi kuuluikin mennä.

En kuitenkaan kadu sitä, että ylipäänsä lähdin Itävaltaan tavoitteena asua siellä koko vuosi, päinvastoin. Kuukauden aikana ehdin tavata todella mukavia ihmisiä ja oppia itsestäni uusia asioita. Ja tulipahan kokeiltua ulkomailla asumista, vaikka se ei mennytkään suunnitelmien mukaan! Jatkossa ainakin tiedän, että jos suunnittelisin ulkomailla asumista hetkellisesti, se kannattaisi tehdä oman kumppanini tai muun läheisen kanssa.

Mutta nyt aion nauttia vapauden hetkistä, koska kurssini alkavat vasta 29.10. johtuen siitä, että en tietty päässyt kursseille, jotka olivat alkaneet jo aiemmin syksyllä. Tämän hetkiset syksykelit ovatkin aivan ihania!

lauantai 6. lokakuuta 2018

Ihmiset, joita ihailen

Heipparallaa, tällä kertaa onkin hieman erilaisempi postaus, aion nimittäin esitellä ihmiset, joita syystä tai toisesta ihailen ja katson ylöspäin. 

Arman Alizad 

Kuva: mesta.net
Arman Alizad tekee todella laadukasta journalismia. Hänen ohjelmansa käsittelevät monipuolisesti niin maailmalla tapahtuvia asioita kuin Suomenkin ajankohtaisia aiheita. Armanilla on kyky käsitellä asioita ja ihmisiä ennakkoluulottomasti ja hän tarkastelee ilmiöitä puolueettomasti ja monelta kantilta. Ne ovat mielestäni toimittajan tärkeimmät ominaisuudet. Olen seurannut Armanin ohjelmia jo useamman vuoden ja todennut, että parempaa journalistia saa hakea. Suosittelen ehdottomasti katsomaan Arman ja Viimeinen ristiretki-sarjaa, jossa hän matkustaa ympäri maailmaa pureutuen mitä mielenkiintoisimpiin aiheisiin. Arman Pohjan tähden alla-sarja ei Viimeisen ristiretken rinnalla kalpene, siinä Arman käsittelee suomalaisen yhteiskunnan epäkohtia, kuin myös tutustuu suomalaisiin arjen sankareihin. Yhtenä haaveammattina minulla on edelleen olla toimittaja ja jos joskus siihen ammattiin päädyn, toivon olevani edes puoliksi yhtä hyvä kuin Arman! 
Kuva: vihreät.fi
Pekka Haavisto

Pekka Haavistoa ihailen hänen rauhallisesta ja asiallisesta käytöksestään politiikassa. Haavisto on tehnyt merkittävää työtä rauhan saavuttamisen eteen eri maissa. Luonnollisesti myös hänen arvonsa kohtaavat omieni kanssa, esimerkiksi luonnonsuojelu ja yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevan puolustaminen. Usein poliitikot näyttäytyvät julkisuudessa helposti malttinsa menettävinä kuumakalleina, mutta Pekka osaa olla hermostuttavankin tilanteen aikana hyvin rauhallinen ja kohdata ihmisen kuin ihmisen kunnioittavasti. Tällaista käytöstä tarvitaan lisää politiikkaan, kaikkien huutaessa toistensa päälle ilman minkäänlaisia neuvottelutaitoja, syntyy vain sekamelska, josta tavallinen kansalainen ei ota mitään tolkkua. 
Minulla on ollut kunnia tavata Pekka Haavisto peräti kaksi kertaa hänen viime presidentinvaalikampanjansa aikana. Ensimmäisen kerran, kun hän oli julkaissut kirjansa ja hän oli Jyväskylän akateemisessa kirjakaupassa haastateltavana siihen liittyen. Ostin siis hänen kirjansa ja sain omistuskirjoituksen! Toisella kerralla hän oli Jyväskylän Sepän kauppakeskuksessa puhumassa vaaliteemoistaan ja sain ystäväni kanssa kuvan hänen kanssaan. 
Maria Veitola 
Kuva: vauva.fi

Maria Veitola on nainen, joka herättää mielipiteitä. Toiset pitävät hänestä, toiset eivät voi sietää. Itse ihailen Maria Veitolaa sen takia, että hän on todella aito. Hän ei vedä mitään roolia, vaan on vain oma itsensä. Hän uskaltaa keskustella aiheista, jotka usein lakaistaan maton alle. Hyvänä esimerkkinä tästä on miten avoimesti hän puhuu esimerkiksi mielenterveysongelmista ja siitä, että on ihan normaalia käydä terapiassa. Usein juurikin mielenterveysongelmat eivät tule kovin useasti puheeksi ja keskustelua niistä jopa vältellään, puhumattakaan terapiassa käymisestä, joka valitettavasti vieläkin saatetaan kokea häpeän aiheena. On mahtavaa, että Maria on koittanut saada muutosta tähän! Maria inspiroi minua myös hänen erikoisen vaatetyylinsä ansiosta. Hän uskaltaa pukeutua erilailla ja innostaa muitakin uskaltamaan pukeutua juuri siten kuin kukin haluaa. Kaikin puolin, Maria on vain niin rohkea ja vahva nainen, että häntä on vain ihailtava. 

Tove Jansson (1914-2001) 

kuva: ft.com
Tove Janssonin taide on mielestäni todella ihanaa. Jotenkin uskomatonta, että hänellä oli kyky luoda jotain niin suloista ja yksityiskohtaista taideteoksissaan. Olen käynyt hänen näyttelyssään Helsingin Ateneumissa vuonna 2014 ja oli kyllä aivan huikea! Tove Janssonin teoksista saan myös itse inspiraatiota, jos jotain piirrän. Luonnollisesti minulta löytyy myös muumimukikokoelma, jota täydennän aina kun se on rahallisesti mahdollista. Tove Janssonissa kiehtoo myös se, että hän oli aikansa edelläkävijä naistenoikeuksien osalta. Hän on käsitellyt naisten asemaa myös muun muassa muumisarjakuvissa. 

keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Hilmteich ja Leechwald

Hei taas! Tällä kertaa esittelen teille Hilmteichin, joka on kaunis järvi ja sen yhteydessä oleva puisto sekä Leechwaldin, joka on kaunis metsä, jonka läpi kulkee hienot lenkkeilyreitit.
AH5A5399
Tuossa kauniissa rakennuksessa toimii kahvila, josta en kuitenkaan tällä kertaa tilannut mitään. 
AH5A5401
AH5A5407

AH5A5419
Tämä onkin jo Leechwaldia. Leechwald on siis suorasti yhteydessä Hilmteichiin eli jos käy Hilmteichissa on sama käydä myös ihailemassa Leechwaldia, koska ne ovat aivan toistensa suorassa läheisyydessä. 
AH5A5422
AH5A5439
Täällä voisi näköjään pitää eväsretken! 
AH5A5441
Ei mitään hajua, mitä nuo puihin maalatut merkit/sanat tarkoittavat, mutta näyttivät kiehtovilta keskellä metsää. 
AH5A5449
AH5A5452