6 joululahjavinkkiä

Täällä yksi odottaa jo malttamattomana kunnon joulunajan käynnistymistä ja siksi päätinkin listata joululahjavinkkejä jo nyt, koska kukapa jouluostoksia haluaisi viime tippaan jättää! Toivottavasti näistä on apua joululahjojen hankinnassa. 

Teetä jostakin valokuvastasi taulu 

Jos harrastat valokuvausta, on tässä mainio lahjaidea jollekin läheisellesi, joka arvostaa valokuvataidettasi! Esimerkiksi ifolorilta voi tilata omasta kuvasta esimerkiksi canvas-taulun ja muitakin materiaalivaihtoehtoja löytyy. 

Tee purkki, jonka sisus on täytetty itsetekemilläsi kupongeilla 

Esimerkiksi kumppanille voisi tehdä purkin, jonka sisällä on kuponkeja, jotka lupaavat esimerkiksi yhteistä leffailtaa, ruoanlaittoa, elokuviin menoa, mitä tahansa kivaa tekemistä nyt keksiikään kumppanin kanssa. Tätä voi tottakai soveltaa myös kaverille, vanhemmille, jne..... 

Anna lahjaksi yhteinen loma 

Tämä tietysti silloin, jos rahaa on laittaa ehkä vähän enemmänkin. Tällä lomalla en nyt tarkoita välttämättä ulkomaanmatkaa, vaikka toki sekin olisi mahtava idea, mutta loma voisi olla myös kylpyläviikonloppu jossakin kivassa kylpylähotellissa tai jokin muunlainen loma, josta lahjansaaja ja sinä itse voisitte pitää. 

Anna harrastukseen liittyvä asia joululahjaksi 

Jos tiedät jonkun läheisesi harrastavan esimerkiksi käsitöitä, voisi lahja olla siihen liittyvä, esimerkiksi neulovalle jotain kivaa lankaa tai ompelevalle kaunista kangasta. Itse harrastan piirtämistä (silloin kun on inspiraatiota ja aikaa), joten olenkin toivonut joululahjaksi kunnollisia puuvärikyniä ja olisin todella iloinen, jos ne saisin! 

Anna jotain kestävää 

Usein joululahjaksi annetaan jotain turhaa krääsää, joka loppujen lopuksi pölyttyy vain kaapissa ja lopulta päätyy kierrätykseen. Jonkun turhan krääsän sijaan, joululahjassa voisi panostaa laatuun ja käytännöllisyyteen. Esimerkiksi jos olet ajatellut ostavasi läheisellesi jonkun koriste-esineen, mieti ensin käykö kyseinen esine hänen sisustukseensa ja onko se sellainen, jota voi käyttää vuodesta toiseen. Jos aiot ostaa keittiön astioita, niissäkin kannattaisi keskittyä ostamaan laadukkaita, monta vuotta ilahduttavia tuotteita. Ja tämä siis toki koskee ihan kaikkia tuotteita. 

Anna jotain käsintehtyä 

Jos et itse ole taitava käsistäsi (niinkuin minä), niin etsi muiden tekemiä käsitöitä. Käsitöitä löytyy yleensä joulumarkkinoilta, mutta myös nettikaupoista. Esimerkiksi sivustolta elmerelli.fi löytyy todella kauniita laukkuja ja pussukoita monessa eri kuosissa ja jokaiselle löytyy varmasti jotakin! Sain itse viime jouluna lahjaksi kännykkäpussin/pienen sälän pussukan suloisessa pöllökuosissa ja ihastuin siihen heti, niin kätevä ja kaunis! Minun pitää vielä hommata toinen samanlainen vähän tummemmassa kuosissa, niin pussukka on helpompi yhdistää eri asukokonaisuuksien kanssa. 

Lumoava ensilumi

Lukulistallani tällä hetkellä

Muutama viikko sitten jaoin kirjasuosikkejani, tässä postauksessa kerron, mitä kirjoja löytyy lukulistaltani, eli mitkä kirjat haluan lukea tulevaisuudessa.

Tove Jansson: Muumipapan urotyöt, Näkymätön lapsi sekä muumipeikko ja pyrstötähti 

Nämä kolme aarretta löysin kotikaupunkini kirjaston poistomyynnistä ja ne oli pakko ottaa mukaan! Olen aina ihaillut Tove Janssonin piirustustyyliä, joten nämä kirjat kannatti ostaa jo pelkän kuvituksen takia! Totta kai myös itse tarinat kiinnostavat (en näemmä koskaan kasva aikuiseksi, kun lasten kirjoja tahdon lukea). 

Gavril Trojepolski: Bim Mustakorva 

Tämän kirjan äitini on suositellut lukemaan ja tämä kuulemma pistää itkemään joka kerralla, tai ainakin melkein. Kuten nimestä ja kannesta voi päätellä, kirja kertoo erään koiran seikkailuista. 

Thomas Harris: Punainen lohikäärme 

Katsoin joskus teininä ystäväni kanssa kaikki Hannibal-elokuvat ja tykkäsin niistä. Siispä uskon vahvasti, ettei kirjat niille häviä. Tämänkin Punaisen lohikäärmeen löysin kirjaston poistomyynnistä ja nyt se odottaa lukijaansa. Thomas Harrisin Hannibal-kirjat kertovat siis Hannibal Lecteristä, joka on kannibaali sekä myös muiden tekemistä murhista ja näiden murhien ratkomisessa poliiseja auttaa itse Lecter. 

Dan Brown: Enkelit ja demonit 

Tämän teoksen lukeminen on ollut pitkään mielessä, mutta enpä ole vieläkään saanut aikaiseksi sitä lukea. Tämäkin, yllätys, yllätys on napattu mukaan kirjaston poistomyynnistä, joten nyt kun tämän ihan omistaa, niin ei ole mitään tekosyytä, miksi sen jättäisi lukematta. Enkelit ja demonit on siis trilleri, joka kertoo katolisen kirkon synkistä salaisuuksista. 

Diana Gabaldon: Outlander-kirjat 

Outlander-kirjoista innostuin silloin, kun kesällä katsoin Outlander-sarjan netflixistä, on muuten todella hyvä, suosittelen! Aloitin ensimmäistä kirjaa jo kesän lopussa, mutta en ehtinyt lukea sitä loppuun, kun piti palauttaa se kirjastoon ennen Itävaltaan lähtöäni. Nyt minulla odottaa kirjastossa jälleen varaus ensimmäiseen kirjaan, joten voin onneksi jatkaa sitä jo nyt! Haluan lukea nämä kirjat englanniksi, koska suomenkielisessä versiossa skottimurre on suomennettu mielestäni aivan järkyttävällä tavalla! Ja muutenkin, alkuperäiskielellä lukeminen tekee ihan hyvää. Ai niin mistäkö tämä kirjasarja kertoo? Clairesta, joka on häämatkalla aviomiehensä kanssa Skotlannissa vuonna 1943. Claire kuitenkin ajautuu muinaisten kivien avulla 1700-luvulle ja siitä alkaakin suuri seikkailu. 

Mitä teidän lukulistaltanne löytyy tällä hetkellä? 

Maanpuolustusvelvollisuus- kaikille tai ei ollenkaan

Aika ajoin nousee keskustelunaiheeksi asevelvollisuus ja se, tulisiko asevelvollisuuden olla pakollinen myös naisille. Aion nyt jakaa oman kantani asiaan. Käytän kuitenkin mieluummin termiä maanpuolustusvelvollisuus, koska eihän kenenkään varsinaisesti ole pakko tarttua aseeseen.

Kuvat: Pixabay

Mielestäni maanpuolustusvelvollisuuden tulisi koskettaa kaikkia, sukupuoleen katsomatta. On epäoikeudenmukaista, että vain miehet osallistuvat kutsuntoihin ja joutuvat viettämään elämästään 6-12 kuukautta joko armeijan harmaissa tai siviilipalveluksessa. Naiset voivat jatkaa suoraan jatko-opintoihin tai työelämään, mutta miehiä viivästyttää maanpuolustusvelvollisuuden suorittaminen. Lisäksi se, että vain miehet osallistuvat kutsuntoihin loukkaa naisia, koska automaattisesti oletetaan, etteivät naiset kykene puolustamaan tätä maata. Olenpa kuullut myös sellaisen argumentin, ettei naisten tarvitse käydä armeijaa, koska he synnyttävät. Argumentoija ilmeisesti elää 50-luvulla, nykyään todellakaan kaikki naiset eivät hanki lapsia. Haloo, eletään vuotta 2018 ja asenne on edelleen tämä, anteeksi mitä? Sitä paitsi naisia on aiemminkin ainakin muissa maissa, esimerkiksi Venäjällä/Neuvostoliitossa, ollut sotimassa kotimaansa puolesta. On toki totta, että naiset eroavat miehistä esimerkiksi fyysisiltä ominaisuuksiltaan ja joillekin naisille armeija saattaa olla erittäin rankka, koska yksikertaisesti ruumiinrakenne on niin hento. Vastaavasti taas jotkut miehet voivat olla joihinkin naisiin verrattuna fyysisestikin heikompia. Uskon kuitenkin, että loppujen lopuksi jokaiselle löytyy armeijassa tehtävä, jota pystyy suorittamaan ruumiinrakenteesta huolimatta. Naiset eroavat miehistä myös jonkin verran luonteelta, usein naiset ovat herkempiä kuin miehet, mutta tämäkään yleistys ei todellakaan aina pidä paikkaansa, on myös hyvin herkkiä miehiä. Toisin sanoen, armeija ei käy kaikille naisille, mutta eipä se käy kaikille miehillekään. 

Kuva: pixabay

Itse kuulun ihmisiin, jotka eivät todennäköisesti pärjäisi armeijassa, aseet kun ahdistavat minua sen verran paljon. Olen silti sitä mieltä, että myös minulla olisi velvollisuus tehdä jotain tämän maan puolustuksen eteen. Olisin valmis menemään siviilipalvelukseen tai vielä enemmän johonkin toimintaan, jossa opetettaisiin konkreettisia taitoja kriisitilanteen varalle. Mielestäni vaihtoehto armeija tai siviilipalvelus ei ole oikein toimiva. Armeijalle vaihtoehtona olisi mielestäni järkevämpää olla jokin aseeton palvelusmuoto, jossa opetettaisiin esimerkiksi ensiapua, kriisinhallintataitoja ja mitä tahansa muita taitoja, mitä sotatilanteessa tarvitaan, vähän niin kuin lottakoulutus, mutta nykyaikaisempana ja johon myös miehillä olisi oikeus osallistua, jos ei mene armeijaan. 

On mielenkiintoista seurata keskustelua siitä, pitäisikö naistenkin osallistua kutsuntoihin, koska suuri osa on edelleenkin sitä mieltä, ettei naisille maanpuolustusvelvollisuus kuulu. Erityisen mielenkiintoiseksi keskustelun tekee se, että kuitenkin iso osa ihmisistä kannattaa feminismiä, mutta eivät kuitenkaan kannata naisten velvollisuutta maanpuolustukseen. Mielestäni jotenkin tekopyhää. Jos on feministi, ei voi vain poimia kirsikoita kakun päältä, vaan täytyy myös noudattaa sitä tasa-arvoaatetta, josta saarnaa. Eihän kenenkään edelleenkään olisi mikään pakko mennä armeijaan, vaan voisi valita siviilipalveluksen tai jos sen tilalle kehitettäisiin jokin uusi palvelusmuoto. En ole itse ihan varma, mitä mieltä ylipäänsä olen pakosta valita armeija tai siviilipalvelus tai sitten tiedossa on vankilareissu, mutta siihen en tässä postauksessa syvemmin ota kantaa. Mielestäni olisi vain reilua, jos maanpuolustusvelvollisuus koskisi kaikkia sukupuoleen katsomatta tai sitten ei ollenkaan. 

Mitä ajatuksia tämä aihe herättää? Kannatatko naisten velvollisuutta osallistua maanpuolustukseen? Miksi/miksi et? 

Mitä kuulokkeistani ja kaiuttimistani kuuluu tällä hetkellä?

Viime aikoina olen kuunnellut paljon musiikkia, niin yliopistolle kävellessä kuin kotitöitä tehdessäkin. Siispä päätin nyt jakaa muutaman lempparikappaleeni tännekin. Kaikki kappaleet ovat metallia, koska enpä oikeastaan muuta ole kuunnellutkaan viime aikoina, vaikka muistakin musiikkigenreistä kyllä tykkään. 

Siinäpä on tämän hetkiset lempparit, mainitsemisen arvoisia kappaleita omalta metallilistaltani olisi ollut enemmänkin, mutta täytyy rajoittaa kappaleet tähän, niin ei tule aivan kilometrin mittainen postaus pelkkiä musiikkipalkkeja, nytkin innostuin liikaa. Löytyikö listasta omia suosikkejasi? Kuunteletko ylipäänsä metallimusiikkia? Kommenttikenttään saa toki heittää myös omat suosikkikappaleet, genrellä ei ole väliä! On aina mahtavaa löytää uutta kuunneltavaa.

Tuntuu niin hyvältä olla kotona

Tasan kuukausi sitten palasin Itävallasta, missä minun olisi pitänyt asua koko tämä lukuvuosi, toisin kuitenkin kävi. Suomeen paluun jälkeen olin kaksi viikkoa vanhempieni luona ja tällä viikolla aloitin jälleen opinnot Jyväskylässä. 

Tällä viikolla on tuntunut jotenkin erityisen hyvältä olla täällä omassa kodissa Jyväskylässä. Arjessa on tietyt rutiinit, kurssit ovat mielenkiintoisia ja kaikin puolin elämä rullaa hyvin. Minulta puuttuu täältä enää ainoastaan avomies ja kissa, hän kun on töissä kotipaikkakunnallaan vielä tammikuuhun asti ja kissa on hänen hoidossaan. 

En oikeastaan miltei edes muista, milloin olisin ollut näin onnellinen. Kesä meni lähinnä vaihtoon lähtöä stressatessa ja Jyväskylä-kotikoti väliä reissatessa, enkä silloinkaan nähnyt avomiestäni hänen töiden takiaan kovin usein. Sitten koittikin Itävaltaan lähtö ja siellä järjetön ikävä kotiin. 

Voisi varmaan kuvitella, ettei marraskuisessa Suomessa ole mitään iloitsemisen aihetta, mutta minulle kerrankin on, vaikka yleensä aina syksyisin käperrynkin visusti kuoreeni ja mökötän siellä kunnes kevät alkaa. Löydän ilon hyvinkin pienistä asioista, esimerkiksi: 

❤Kun kävelen aamulla kouluun ja kuulokkeista pauhaa parhaat metalli-biisit, joilla päivä lähtee käyntiin.❤ 

❤Kun vaihdan kuulumisia opiskelukaverini kanssa.❤ 

❤Kun käyn yliopiston ravintolassa syömässä jotain herkullista ruokaa.❤ 

❤Kun pääsen kotiin ja vain rentoudun. Katson Netflixiä, pelaan suosikkimobiilipelejäni ja vain olen.❤ 

❤Kun saan inspiraation kirjoittaa uuden blogipostauksen ja uppoudun sen toteutukseen.❤ 

❤Kun saan siivottua koko kämpän ja lattiat kiiltävät puhtauttaan.❤ 

❤Kun viikonloppuna tai päivänä, jolloin luento alkaa myöhään, katson 8 aikaan kelloa ja käännän vain kylkeäni jatkaakseni uniani.❤ 

❤Kun koulujuttujen teko tuntuu mielekkäältä.❤ 

❤Kun teen hyvää ruokaa.❤ 

❤Kun käyn parhaan ystäväni kanssa uimassa ja siinä samalla vaihdamme kuulumiset.❤ 

❤Kun jälleen tänä vuonna on tiedossa Raskasta joulua-konsertti.❤ 

❤Kun joululomalla äidin kanssa on tiedossa reissu mummon luo ja sieltä Porvooseen.❤

Itävallassa ollessani tunsin itseni todella yksinäiseksi, enkä millään tavalla kokenut kuuluvani sinne. Nyt asia on toisin, vaikka täällä Suomessakin asun tämän syksyn yksin. Vaikka olen yksin, en tunne oloani yksinäiseksi. Nautin olostani ja tunnen kuuluvani tänne. En kuitenkaan esimerkiksi viime syksynä osannut tuntea tällaista onnellisuutta näistä arjen pienistä hetkistä, ehkäpä se vaatii yhden epäonnistuneen reissun, että osaa arvostaa arjen ja oman kotimaan pieniä hyviä asioita. Ollakseen onnellinen ihminen ei tarvitse paljoa, on vain osattava nauttia pienistäkin jutuista. 

Toivon vain, että tämä tunne säilyy, olen taipuvainen vajoamaan hieman apeaan mielialaan, varsinkin näin syksyisin.   

Mitkä asiat saavat sinut onnelliseksi tällä hetkellä?

4 unelmaani ja miten aion toteuttaa ne?

Moi taas! 

Nyt haluan jakaa 4 unelmaani ja suunnitelmat, miten aion ne toteuttaa. 

1. Haluan tehdä mielekästä työtä 

Kuvat: Pixabay

Vuosien varrella urahaaveeni ovat vaihdelleet aika melkoisesti. Lukion jälkeen halusin opiskella sosionomiksi, mutta en päässyt opiskelemaan. Hain myös samana vuonna sosiaalityötä opiskelemaan, mutta en päässyt siihenkään. Varavaihtoehtona minulla oli lähihoitajaksi opiskeleminen, josta sitten olisin uudestaan yrittänyt sosionomiksi. Lähihoitajaksi opiskeleminen ei kuitenkaan napannut, joten lopetin. Tammikuussa 2017 kokeilin sitten kokiksi opiskelemista. Eipä oikein sekään napannut ja kevään yhteishaussa päätin hakea yhteiskuntatieteitä, etnologiaa ja antropologiaa ja saksaa lukemaan Jyväskylän yliopistoon. Yhteiskuntatieteet oli ensimmäisenä hakulistallani ja sen jälkeen etnologia ja antropologia ja kolmantena saksan kieli ja kulttuuri (monialaisen kieliasiantuntijan kandidaatti-ja maisteriohjelma). En päässyt kumpaankaan kahdesta ensimmäisestä, joten aloitin saksan kielen opinnot syksyllä 2017. Tähän mennessä opiskelu on ollut ihan mielenkiintoista, joskin saksan kielioppi tuottaa minulle edelleen harmaita hiuksia. 
Mutta mikä sitten olisi unelmatyöni? 
Edelleen vaikea kysymys, koska olen kiinnostunut niin monesta urasta. Saksan kielen osalta haluaisin tehdä kääntäjän hommia tai työskennellä ulkoministeriössä. En kuitenkaan ole varma, haluanko työskennellä tulevaisuudessa vain saksan kielen parissa. Viime aikoina on nimittäin toimittajan työ alkanut kiinnostaa yhä enemmän ja itseasiassa toimittaja onkin minun alkuperäinen urahaaveeni, tässä välissä on vain ollut sellainen itsensä etsimisen kausi, jolloin on haaveillut aivan muista aloista. Ihanteellisinta olisi tietysti, jos voisin yhdistää kielen osaamiseni ja toimittajan työn. Esimerkiksi ulkomaankirjeenvaihtajana tämä onnistuisi, mutta vaatii kovaa työtä, että siihen virkaan pääsee. 
Miten voin toteuttaa unelmani: 
Tällä hetkellä unelmani saavuttamiseksi voin opiskella yhteiskuntatieteitä ja historiaa sekä viestintää saksan kielen lisäksi. Joidenkin korvaan saattaa kuulostaa oudolta, että toimittajaksi haaveileva opiskelisi sivuaineinaan yhteiskuntatieteitä, historiaa ja viestintää journalistiikan sijaan. Moni toimittaja on valmistunut pääaineenaan yhteiskuntatieteet tai historia, joten sen takia olen valinnut ne sivuaineikseni. Muutoin toki opiskelisin journalistiikkaa sivuaineena, mutta ainakaan Jyväskylässä se ei ole vapaa sivuaine ja kuulemma todella harva saa sen sivuaineekseen, joten ehkä tämä väylä on helpompi toteuttaa. Sivuainevalintojen lisäksi voin tietysti kehittää kirjoitus- ja valokuvaustaitojani ja sitähän käytännössä koko ajan teen kirjoittaessani blogia. Kunhan vain saisin pidettyä tämän blogin aktiivisena, välillä pidän pitkiä taukoja, koska tuntuu, että opiskelu syö niin paljon aikaa ja voimia. 

2. Haluan asua omakotitalossa

Kuvat: Pixabay

Olen asunut koko lapsuusaikani omakotitalossa ja vanhempani asuvat samassa omakotitalossa vieläkin. Olen siis tottunut omakotitaloelämään jo pienestä pitäen ja ehdottomasti haluan tulevaisuudessa asua sellaisessa itsekin. Toivoisin, että pysyisimme nykyisen avomieheni kanssa yhdessä ja voisimme yhdessä ostaa omakotitalon. Olemme myös miettineet omakotitalon vuokraamista näin opiskeluaikanakin, jos vuokrat eivät olisi aivan överikalliita. Haluaisin sisustaa boheemisti/luonnonväreillä, ehkä vähän hippimäisesti. Tahtoisin, että talo sijaitsisi sopivan välimatkan päässä jostakin suuremmasta kaupungista, mutta kuitenkin niin, että siellä olisi selvä rauha verrattuna kaupungissa asumiseen. Sopiva etäisyys kaupunkiin olisi ehkä maksimissaan 30 kilometriä ja ehdottomasti plussaa on, jos kaupunkiin pääsisi julkisella liikenteellä kätevästi, koska en ainakaan vielä ole suorittanut ajokorttia loppuun.

Miten voin toteuttaa unelmani: 

Omakotitalon ostaminen vaatii tietysti rahan säästöä. Voisinkin siis aina kun mahdollista laittaa rahaa säästötililleni ja pyrkiä elämään mahdollisimman edullisesti. Tähän mennessä säästäminen on kyllä ollut hieman haasteellista, koska olen lähinnä elänyt kädestä suuhun, eikä hirveästi ole ollut opintorahoista varaa pistää sivuun tulevaisuutta varten. Säästäminen painottuukin lähinnä tulevaisuuteen. Kun pääsen töihin, voisin palkasta aina tietyn osan pistää säästöön taloa varten. Ennen valmistumista voisin tehdä kesätyörahoille samoin. 

3. Haluan mennä naimisiin 

Kuvat: Pixabay

Varmastikin aika monen naisen/tytön unelma. Luonnollisesti toivon, että menen naimisiin nykyisen avomieheni kanssa. Olisi jotenkin vain niin hienoa tulla kutsutuksi vaimona ja omaa miestäni saisin sanoa aviomieheksi. Toki nuo eivät tietenkään ole ainoita syitä mennä naimisiin, vaan ihan juridisesti avioliitossa on enemmän järkeä kuin avoliitossa, toki ymmärrän heitäkin, jotka eivät koskaan halua naimisiin. Häistä tahtoisin rennot ja meidän näköiset. Haluaisin paikaksi jonkun sellaisen, jossa on paljon kaunista luontoa ympärillä, juhlakin voisi olla ulkona. Kirkkohäitä en halua, koska uskossa en ole, joten vihkiminen voisi tapahtua joko maistraatissa tai sitten juhlapaikalla siten, että maistraatin vihkijä tulisi sinne. Tahtoisin häämekon olevan vintage-tyylinen, ei sellainen överiprinsessamekko isolla helmalla, jonka kanssa on hankala liikkua. Toki on ehkä liian aikaista suunnitella mitään, koska en tiedä, milloin naimisiin edes menen, eihän sitäkään tiedä, menenkö ollenkaan. Pientä hääkuumetta kyllä välillä pukkaa, koska viime kesänä olin ystäväni morsiusneito ja ensi kesänä ilmeisesti odottaisi pesti toisen hyvän ystäväni kaasona!
Miten voin toteuttaa unelmani: 
Tämähän riippuu aivan siitä, miten avomieheni kestää minua. No ei, toki toteuttamiseen tarvitaan molempia ja ehkä tärkein sääntö on selvittää aina riidat ja tehdä kompromisseja. Olen aika tulinen luonne, joten voisin harjoitella olemaan rauhallisempi, enkä hermostua niin herkästi. Häät tarvitsevat aina myös rahaa, joten sitten kun häät alkavat olla ajankohtaiset, on molempien säästettävä rahaa toteutukseen. Tietysti juhla täytyy myös suunnitella hyvin ja molempien mielipiteet ottaa huomioon.

4. Haluan matkustella 

Kuvat: Pixabay

On hyvin monta matkakohdetta, joissa haluaisin elämäni aikana käydä. Itävallan matkani, jonka piti olla vuoden mittainen, osoitti, että haluan jatkossa matkustaa seuran kanssa, oli se sitten avomieheni, perheeni tai ystäväni. Minulla on vahva tunne siitä, että yksin matkustus ei minun kohdallani toimi, vaikka todella moni sitä hehkuttaakin. Unelmakohteitani ovat muunmuassa Norja, Irlanti, Skotlanti, Uusi-Seelanti ja Kroatia, jotka kaikki komeilevatkin yllä olevassa kollaasissa. On myös monia muita kohteita, joihin haluaisin matkustaa, mutta nuo ovat tämän hetken suosikit. Tahtoisin myös käydä uudestaan Itävallassa ja tällä kertaa ihan oikeasti tutustua nähtävyyksiin ja kulttuuriin, sen kuukauden ajan, jonka siellä olin, en itseasiassa tutustunut Itävaltaan juurikaan, muuta kuin toki Graziin, mutta sielläkin olisi varmasti vielä nähtävää. 
Miten voin toteuttaa unelmani? 
Yllätys, yllätys, matkustelukin vaatii rahaa! Siispä jälleen kerran rahansäästö on avain tämän unelman saavuttamiseen. Sen lisäksi matkat vaativat toki aina hieman suunnittelua, varsinkin jos on useamman hengen kanssa liikenteessä. En kuitenkaan pidä siitä, että KAIKKI on valmiiksi suunniteltua, vaan minusta tuntuu, että parhaimmat matkakokemukset saattavat syntyä spontaanisti.