Jouluinen Porvoo ja Helsinki

Nyt on tämän vuoden opiskelut (erästä pienoistutkielman tekoa huolimatta) paketissa, jouluvalmistelut kovassa vauhdissa ja jouluun enää 4 yötä. Viime viikolla kävin äitini kanssa mummoni luona Keravalla ja samalla reissulla kävimme katsomassa Porvoon joulutunnelmaa ja taidetehtaan joulumarkkinoita ja seuraavana päivänä vastaavasti Helsingin joulua käyden Tuomaan markkinoilla. 

Porvoossa oleva kahvila, jonka nimi on Zum Beispiel, näin saksan kielen opiskelijana näky ilahdutti keskellä suomalaista kaupunkia.

Porvoossa on todella ihanat joulukoristelut kaduilla, harmi vain, että olimme sen verran valoisan aikaan liikkeellä, etteivät ne kunnolla päässeet oikeuksiinsa. 

Porvoo vaikutti muutenkin todella ihanalta kaupungilta, rakennukset olivat todella kauniita ja kaiken kaikkiaan siellä vallitsi historiallinen tunnelma. Kesällä on varmaan käytävä uudestaan, luulen, että silloin Porvoo on vielä kauniimpi. 

Yllä Helsingin Tuomaan markkinat kuvattuna tuomiokirkon portailta. Tuomaan markkinat olivat mielenkiintoiset, joskin siellä oli tietysti aika kova ruuhka. Tälläkin Helsinki-reissulla olimme päiväsaikaan liikkeellä, joten jouluvalot eivät näissäkään kuvissa pääse oikeuksiinsa, mutta siitä huolimatta koristelut olivat hienoja myös Helsingissä.

Näihin kuviin ja joulutunnelmiin! Lähden huomenna avomieheni vanhempien luo ja jouluaattona tulen takaisin omien vanhempieni luo viettämään joulua.💝Palaan siis blogin ääreen taas joulun jälkeen. 

💖Hyvää joulua kaikille!💖

6 joululahjavinkkiä

Täällä yksi odottaa jo malttamattomana kunnon joulunajan käynnistymistä ja siksi päätinkin listata joululahjavinkkejä jo nyt, koska kukapa jouluostoksia haluaisi viime tippaan jättää! Toivottavasti näistä on apua joululahjojen hankinnassa. 

Teetä jostakin valokuvastasi taulu 

Jos harrastat valokuvausta, on tässä mainio lahjaidea jollekin läheisellesi, joka arvostaa valokuvataidettasi! Esimerkiksi ifolorilta voi tilata omasta kuvasta esimerkiksi canvas-taulun ja muitakin materiaalivaihtoehtoja löytyy. 

Tee purkki, jonka sisus on täytetty itsetekemilläsi kupongeilla 

Esimerkiksi kumppanille voisi tehdä purkin, jonka sisällä on kuponkeja, jotka lupaavat esimerkiksi yhteistä leffailtaa, ruoanlaittoa, elokuviin menoa, mitä tahansa kivaa tekemistä nyt keksiikään kumppanin kanssa. Tätä voi tottakai soveltaa myös kaverille, vanhemmille, jne..... 

Anna lahjaksi yhteinen loma 

Tämä tietysti silloin, jos rahaa on laittaa ehkä vähän enemmänkin. Tällä lomalla en nyt tarkoita välttämättä ulkomaanmatkaa, vaikka toki sekin olisi mahtava idea, mutta loma voisi olla myös kylpyläviikonloppu jossakin kivassa kylpylähotellissa tai jokin muunlainen loma, josta lahjansaaja ja sinä itse voisitte pitää. 

Anna harrastukseen liittyvä asia joululahjaksi 

Jos tiedät jonkun läheisesi harrastavan esimerkiksi käsitöitä, voisi lahja olla siihen liittyvä, esimerkiksi neulovalle jotain kivaa lankaa tai ompelevalle kaunista kangasta. Itse harrastan piirtämistä (silloin kun on inspiraatiota ja aikaa), joten olenkin toivonut joululahjaksi kunnollisia puuvärikyniä ja olisin todella iloinen, jos ne saisin! 

Anna jotain kestävää 

Usein joululahjaksi annetaan jotain turhaa krääsää, joka loppujen lopuksi pölyttyy vain kaapissa ja lopulta päätyy kierrätykseen. Jonkun turhan krääsän sijaan, joululahjassa voisi panostaa laatuun ja käytännöllisyyteen. Esimerkiksi jos olet ajatellut ostavasi läheisellesi jonkun koriste-esineen, mieti ensin käykö kyseinen esine hänen sisustukseensa ja onko se sellainen, jota voi käyttää vuodesta toiseen. Jos aiot ostaa keittiön astioita, niissäkin kannattaisi keskittyä ostamaan laadukkaita, monta vuotta ilahduttavia tuotteita. Ja tämä siis toki koskee ihan kaikkia tuotteita. 

Anna jotain käsintehtyä 

Jos et itse ole taitava käsistäsi (niinkuin minä), niin etsi muiden tekemiä käsitöitä. Käsitöitä löytyy yleensä joulumarkkinoilta, mutta myös nettikaupoista. Esimerkiksi sivustolta elmerelli.fi löytyy todella kauniita laukkuja ja pussukoita monessa eri kuosissa ja jokaiselle löytyy varmasti jotakin! Sain itse viime jouluna lahjaksi kännykkäpussin/pienen sälän pussukan suloisessa pöllökuosissa ja ihastuin siihen heti, niin kätevä ja kaunis! Minun pitää vielä hommata toinen samanlainen vähän tummemmassa kuosissa, niin pussukka on helpompi yhdistää eri asukokonaisuuksien kanssa. 

Lumoava ensilumi

Lukulistallani tällä hetkellä

Muutama viikko sitten jaoin kirjasuosikkejani, tässä postauksessa kerron, mitä kirjoja löytyy lukulistaltani, eli mitkä kirjat haluan lukea tulevaisuudessa.

Tove Jansson: Muumipapan urotyöt, Näkymätön lapsi sekä muumipeikko ja pyrstötähti 

Nämä kolme aarretta löysin kotikaupunkini kirjaston poistomyynnistä ja ne oli pakko ottaa mukaan! Olen aina ihaillut Tove Janssonin piirustustyyliä, joten nämä kirjat kannatti ostaa jo pelkän kuvituksen takia! Totta kai myös itse tarinat kiinnostavat (en näemmä koskaan kasva aikuiseksi, kun lasten kirjoja tahdon lukea). 

Gavril Trojepolski: Bim Mustakorva 

Tämän kirjan äitini on suositellut lukemaan ja tämä kuulemma pistää itkemään joka kerralla, tai ainakin melkein. Kuten nimestä ja kannesta voi päätellä, kirja kertoo erään koiran seikkailuista. 

Thomas Harris: Punainen lohikäärme 

Katsoin joskus teininä ystäväni kanssa kaikki Hannibal-elokuvat ja tykkäsin niistä. Siispä uskon vahvasti, ettei kirjat niille häviä. Tämänkin Punaisen lohikäärmeen löysin kirjaston poistomyynnistä ja nyt se odottaa lukijaansa. Thomas Harrisin Hannibal-kirjat kertovat siis Hannibal Lecteristä, joka on kannibaali sekä myös muiden tekemistä murhista ja näiden murhien ratkomisessa poliiseja auttaa itse Lecter. 

Dan Brown: Enkelit ja demonit 

Tämän teoksen lukeminen on ollut pitkään mielessä, mutta enpä ole vieläkään saanut aikaiseksi sitä lukea. Tämäkin, yllätys, yllätys on napattu mukaan kirjaston poistomyynnistä, joten nyt kun tämän ihan omistaa, niin ei ole mitään tekosyytä, miksi sen jättäisi lukematta. Enkelit ja demonit on siis trilleri, joka kertoo katolisen kirkon synkistä salaisuuksista. 

Diana Gabaldon: Outlander-kirjat 

Outlander-kirjoista innostuin silloin, kun kesällä katsoin Outlander-sarjan netflixistä, on muuten todella hyvä, suosittelen! Aloitin ensimmäistä kirjaa jo kesän lopussa, mutta en ehtinyt lukea sitä loppuun, kun piti palauttaa se kirjastoon ennen Itävaltaan lähtöäni. Nyt minulla odottaa kirjastossa jälleen varaus ensimmäiseen kirjaan, joten voin onneksi jatkaa sitä jo nyt! Haluan lukea nämä kirjat englanniksi, koska suomenkielisessä versiossa skottimurre on suomennettu mielestäni aivan järkyttävällä tavalla! Ja muutenkin, alkuperäiskielellä lukeminen tekee ihan hyvää. Ai niin mistäkö tämä kirjasarja kertoo? Clairesta, joka on häämatkalla aviomiehensä kanssa Skotlannissa vuonna 1943. Claire kuitenkin ajautuu muinaisten kivien avulla 1700-luvulle ja siitä alkaakin suuri seikkailu. 

Mitä teidän lukulistaltanne löytyy tällä hetkellä? 

Maanpuolustusvelvollisuus- kaikille tai ei ollenkaan

Aika ajoin nousee keskustelunaiheeksi asevelvollisuus ja se, tulisiko asevelvollisuuden olla pakollinen myös naisille. Aion nyt jakaa oman kantani asiaan. Käytän kuitenkin mieluummin termiä maanpuolustusvelvollisuus, koska eihän kenenkään varsinaisesti ole pakko tarttua aseeseen.

Kuvat: Pixabay

Mielestäni maanpuolustusvelvollisuuden tulisi koskettaa kaikkia, sukupuoleen katsomatta. On epäoikeudenmukaista, että vain miehet osallistuvat kutsuntoihin ja joutuvat viettämään elämästään 6-12 kuukautta joko armeijan harmaissa tai siviilipalveluksessa. Naiset voivat jatkaa suoraan jatko-opintoihin tai työelämään, mutta miehiä viivästyttää maanpuolustusvelvollisuuden suorittaminen. Lisäksi se, että vain miehet osallistuvat kutsuntoihin loukkaa naisia, koska automaattisesti oletetaan, etteivät naiset kykene puolustamaan tätä maata. Olenpa kuullut myös sellaisen argumentin, ettei naisten tarvitse käydä armeijaa, koska he synnyttävät. Argumentoija ilmeisesti elää 50-luvulla, nykyään todellakaan kaikki naiset eivät hanki lapsia. Haloo, eletään vuotta 2018 ja asenne on edelleen tämä, anteeksi mitä? Sitä paitsi naisia on aiemminkin ainakin muissa maissa, esimerkiksi Venäjällä/Neuvostoliitossa, ollut sotimassa kotimaansa puolesta. On toki totta, että naiset eroavat miehistä esimerkiksi fyysisiltä ominaisuuksiltaan ja joillekin naisille armeija saattaa olla erittäin rankka, koska yksikertaisesti ruumiinrakenne on niin hento. Vastaavasti taas jotkut miehet voivat olla joihinkin naisiin verrattuna fyysisestikin heikompia. Uskon kuitenkin, että loppujen lopuksi jokaiselle löytyy armeijassa tehtävä, jota pystyy suorittamaan ruumiinrakenteesta huolimatta. Naiset eroavat miehistä myös jonkin verran luonteelta, usein naiset ovat herkempiä kuin miehet, mutta tämäkään yleistys ei todellakaan aina pidä paikkaansa, on myös hyvin herkkiä miehiä. Toisin sanoen, armeija ei käy kaikille naisille, mutta eipä se käy kaikille miehillekään. 

Kuva: pixabay

Itse kuulun ihmisiin, jotka eivät todennäköisesti pärjäisi armeijassa, aseet kun ahdistavat minua sen verran paljon. Olen silti sitä mieltä, että myös minulla olisi velvollisuus tehdä jotain tämän maan puolustuksen eteen. Olisin valmis menemään siviilipalvelukseen tai vielä enemmän johonkin toimintaan, jossa opetettaisiin konkreettisia taitoja kriisitilanteen varalle. Mielestäni vaihtoehto armeija tai siviilipalvelus ei ole oikein toimiva. Armeijalle vaihtoehtona olisi mielestäni järkevämpää olla jokin aseeton palvelusmuoto, jossa opetettaisiin esimerkiksi ensiapua, kriisinhallintataitoja ja mitä tahansa muita taitoja, mitä sotatilanteessa tarvitaan, vähän niin kuin lottakoulutus, mutta nykyaikaisempana ja johon myös miehillä olisi oikeus osallistua, jos ei mene armeijaan. 

On mielenkiintoista seurata keskustelua siitä, pitäisikö naistenkin osallistua kutsuntoihin, koska suuri osa on edelleenkin sitä mieltä, ettei naisille maanpuolustusvelvollisuus kuulu. Erityisen mielenkiintoiseksi keskustelun tekee se, että kuitenkin iso osa ihmisistä kannattaa feminismiä, mutta eivät kuitenkaan kannata naisten velvollisuutta maanpuolustukseen. Mielestäni jotenkin tekopyhää. Jos on feministi, ei voi vain poimia kirsikoita kakun päältä, vaan täytyy myös noudattaa sitä tasa-arvoaatetta, josta saarnaa. Eihän kenenkään edelleenkään olisi mikään pakko mennä armeijaan, vaan voisi valita siviilipalveluksen tai jos sen tilalle kehitettäisiin jokin uusi palvelusmuoto. En ole itse ihan varma, mitä mieltä ylipäänsä olen pakosta valita armeija tai siviilipalvelus tai sitten tiedossa on vankilareissu, mutta siihen en tässä postauksessa syvemmin ota kantaa. Mielestäni olisi vain reilua, jos maanpuolustusvelvollisuus koskisi kaikkia sukupuoleen katsomatta tai sitten ei ollenkaan. 

Mitä ajatuksia tämä aihe herättää? Kannatatko naisten velvollisuutta osallistua maanpuolustukseen? Miksi/miksi et? 

Mitä kuulokkeistani ja kaiuttimistani kuuluu tällä hetkellä?

Viime aikoina olen kuunnellut paljon musiikkia, niin yliopistolle kävellessä kuin kotitöitä tehdessäkin. Siispä päätin nyt jakaa muutaman lempparikappaleeni tännekin. Kaikki kappaleet ovat metallia, koska enpä oikeastaan muuta ole kuunnellutkaan viime aikoina, vaikka muistakin musiikkigenreistä kyllä tykkään. 

Siinäpä on tämän hetkiset lempparit, mainitsemisen arvoisia kappaleita omalta metallilistaltani olisi ollut enemmänkin, mutta täytyy rajoittaa kappaleet tähän, niin ei tule aivan kilometrin mittainen postaus pelkkiä musiikkipalkkeja, nytkin innostuin liikaa. Löytyikö listasta omia suosikkejasi? Kuunteletko ylipäänsä metallimusiikkia? Kommenttikenttään saa toki heittää myös omat suosikkikappaleet, genrellä ei ole väliä! On aina mahtavaa löytää uutta kuunneltavaa.

Tuntuu niin hyvältä olla kotona

Tasan kuukausi sitten palasin Itävallasta, missä minun olisi pitänyt asua koko tämä lukuvuosi, toisin kuitenkin kävi. Suomeen paluun jälkeen olin kaksi viikkoa vanhempieni luona ja tällä viikolla aloitin jälleen opinnot Jyväskylässä. 

Tällä viikolla on tuntunut jotenkin erityisen hyvältä olla täällä omassa kodissa Jyväskylässä. Arjessa on tietyt rutiinit, kurssit ovat mielenkiintoisia ja kaikin puolin elämä rullaa hyvin. Minulta puuttuu täältä enää ainoastaan avomies ja kissa, hän kun on töissä kotipaikkakunnallaan vielä tammikuuhun asti ja kissa on hänen hoidossaan. 

En oikeastaan miltei edes muista, milloin olisin ollut näin onnellinen. Kesä meni lähinnä vaihtoon lähtöä stressatessa ja Jyväskylä-kotikoti väliä reissatessa, enkä silloinkaan nähnyt avomiestäni hänen töiden takiaan kovin usein. Sitten koittikin Itävaltaan lähtö ja siellä järjetön ikävä kotiin. 

Voisi varmaan kuvitella, ettei marraskuisessa Suomessa ole mitään iloitsemisen aihetta, mutta minulle kerrankin on, vaikka yleensä aina syksyisin käperrynkin visusti kuoreeni ja mökötän siellä kunnes kevät alkaa. Löydän ilon hyvinkin pienistä asioista, esimerkiksi: 

❤Kun kävelen aamulla kouluun ja kuulokkeista pauhaa parhaat metalli-biisit, joilla päivä lähtee käyntiin.❤ 

❤Kun vaihdan kuulumisia opiskelukaverini kanssa.❤ 

❤Kun käyn yliopiston ravintolassa syömässä jotain herkullista ruokaa.❤ 

❤Kun pääsen kotiin ja vain rentoudun. Katson Netflixiä, pelaan suosikkimobiilipelejäni ja vain olen.❤ 

❤Kun saan inspiraation kirjoittaa uuden blogipostauksen ja uppoudun sen toteutukseen.❤ 

❤Kun saan siivottua koko kämpän ja lattiat kiiltävät puhtauttaan.❤ 

❤Kun viikonloppuna tai päivänä, jolloin luento alkaa myöhään, katson 8 aikaan kelloa ja käännän vain kylkeäni jatkaakseni uniani.❤ 

❤Kun koulujuttujen teko tuntuu mielekkäältä.❤ 

❤Kun teen hyvää ruokaa.❤ 

❤Kun käyn parhaan ystäväni kanssa uimassa ja siinä samalla vaihdamme kuulumiset.❤ 

❤Kun jälleen tänä vuonna on tiedossa Raskasta joulua-konsertti.❤ 

❤Kun joululomalla äidin kanssa on tiedossa reissu mummon luo ja sieltä Porvooseen.❤

Itävallassa ollessani tunsin itseni todella yksinäiseksi, enkä millään tavalla kokenut kuuluvani sinne. Nyt asia on toisin, vaikka täällä Suomessakin asun tämän syksyn yksin. Vaikka olen yksin, en tunne oloani yksinäiseksi. Nautin olostani ja tunnen kuuluvani tänne. En kuitenkaan esimerkiksi viime syksynä osannut tuntea tällaista onnellisuutta näistä arjen pienistä hetkistä, ehkäpä se vaatii yhden epäonnistuneen reissun, että osaa arvostaa arjen ja oman kotimaan pieniä hyviä asioita. Ollakseen onnellinen ihminen ei tarvitse paljoa, on vain osattava nauttia pienistäkin jutuista. 

Toivon vain, että tämä tunne säilyy, olen taipuvainen vajoamaan hieman apeaan mielialaan, varsinkin näin syksyisin.   

Mitkä asiat saavat sinut onnelliseksi tällä hetkellä?