Tasan kuukausi sitten palasin Itävallasta, missä minun olisi pitänyt asua koko tämä lukuvuosi, toisin kuitenkin kävi. Suomeen paluun jälkeen olin kaksi viikkoa vanhempieni luona ja tällä viikolla aloitin jälleen opinnot Jyväskylässä.
Tällä viikolla on tuntunut jotenkin erityisen hyvältä olla täällä omassa kodissa Jyväskylässä. Arjessa on tietyt rutiinit, kurssit ovat mielenkiintoisia ja kaikin puolin elämä rullaa hyvin. Minulta puuttuu täältä enää ainoastaan avomies ja kissa, hän kun on töissä kotipaikkakunnallaan vielä tammikuuhun asti ja kissa on hänen hoidossaan.
En oikeastaan miltei edes muista, milloin olisin ollut näin onnellinen. Kesä meni lähinnä vaihtoon lähtöä stressatessa ja Jyväskylä-kotikoti väliä reissatessa, enkä silloinkaan nähnyt avomiestäni hänen töiden takiaan kovin usein. Sitten koittikin Itävaltaan lähtö ja siellä järjetön ikävä kotiin.
Voisi varmaan kuvitella, ettei marraskuisessa Suomessa ole mitään iloitsemisen aihetta, mutta minulle kerrankin on, vaikka yleensä aina syksyisin käperrynkin visusti kuoreeni ja mökötän siellä kunnes kevät alkaa. Löydän ilon hyvinkin pienistä asioista, esimerkiksi:
❤Kun kävelen aamulla kouluun ja kuulokkeista pauhaa parhaat metalli-biisit, joilla päivä lähtee käyntiin.❤
❤Kun vaihdan kuulumisia opiskelukaverini kanssa.❤
❤Kun käyn yliopiston ravintolassa syömässä jotain herkullista ruokaa.❤
❤Kun pääsen kotiin ja vain rentoudun. Katson Netflixiä, pelaan suosikkimobiilipelejäni ja vain olen.❤
❤Kun saan inspiraation kirjoittaa uuden blogipostauksen ja uppoudun sen toteutukseen.❤
❤Kun saan siivottua koko kämpän ja lattiat kiiltävät puhtauttaan.❤
❤Kun viikonloppuna tai päivänä, jolloin luento alkaa myöhään, katson 8 aikaan kelloa ja käännän vain kylkeäni jatkaakseni uniani.❤
❤Kun koulujuttujen teko tuntuu mielekkäältä.❤
❤Kun teen hyvää ruokaa.❤
❤Kun käyn parhaan ystäväni kanssa uimassa ja siinä samalla vaihdamme kuulumiset.❤
❤Kun jälleen tänä vuonna on tiedossa Raskasta joulua-konsertti.❤
❤Kun joululomalla äidin kanssa on tiedossa reissu mummon luo ja sieltä Porvooseen.❤
Itävallassa ollessani tunsin itseni todella yksinäiseksi, enkä millään tavalla kokenut kuuluvani sinne. Nyt asia on toisin, vaikka täällä Suomessakin asun tämän syksyn yksin. Vaikka olen yksin, en tunne oloani yksinäiseksi. Nautin olostani ja tunnen kuuluvani tänne. En kuitenkaan esimerkiksi viime syksynä osannut tuntea tällaista onnellisuutta näistä arjen pienistä hetkistä, ehkäpä se vaatii yhden epäonnistuneen reissun, että osaa arvostaa arjen ja oman kotimaan pieniä hyviä asioita. Ollakseen onnellinen ihminen ei tarvitse paljoa, on vain osattava nauttia pienistäkin jutuista.
Toivon vain, että tämä tunne säilyy, olen taipuvainen vajoamaan hieman apeaan mielialaan, varsinkin näin syksyisin.
Mitkä asiat saavat sinut onnelliseksi tällä hetkellä?
On melkoisen tärkeä taito löytää onnea pienistä asioista! Itselle onnea tuo tällä hetkellä oikeastaan kaikki. Elämä, perhe, työ, opiskelut. Ehkä aikaa on vain kaikkeen vähän liian vähän! 😊 -Katta /Arki(paska)ruokaa
VastaaPoistaJep, totta! :) Ja joo, tuttua tuokin, että aikaa on aivan liian vähän kun haluaisi tehdä vähän kaikkea. :'D
Poista"Oma koti kullan kallis" <3
VastaaPoistaNäin on <3.
PoistaKyllä kotona on vaan hyvä olla :) aina on kiva lähteä mutta vielä mukavampi on tulla kotiin takaisin!
VastaaPoistaAivan totta! :)
PoistaHienoa, että löydät iloa arjen pienistä asioista, se on tärkeä taito ja auttaa jaksamaan :)
VastaaPoistaTotta. :) Aina se ei onnistu, mutta yritän huonoinakin päivinä jotain iloitsemisen aihetta keksiä. :)
PoistaIhana että sulla on hyvä nyt olla! Itselläni on ollut vähän samoja viboja täällä Briteissä ollessa mutta tiedän niiden johtuvan siitä, että flunssa on koittanut nujertaa mun arkea ihan jatkuvasti. Oon matkustellut ja tehnyt jos jonkinmoista, mutta kipeänä ei mikään jaksa kiinnostaa niin paljoa kuin terveenä jaksaisi. Odotan kyllä jo Suomeen pääsyä, kotimaa on kuitenkin aina kotimaa!
VastaaPoistahanna
www.hannamariav.com
Totta! :) Pikaista paranemista flunssaan, jos sellainen vielä on päällä!
Poista