sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Saksan reissu osa 3: Cranger Kirmes&Wetter

Eräänä päivänä suuntasimme koko porukalla Cranger Kirmesiin, yhteen Saksan isoimmista kiertävistä tivoleista. Ja tämä tivolin kokohan ei ole millään lailla verrattavissa Suomen kiertäviin tivoleihin.....Luulisin, etten paljon valehtele, jos sanon tuon tivolin olleen vähintään Linnanmäen kokoinen, ehkä isompikin. Kaikenlaisia kojuja oli joka puolella, olisi mennyt ikuisuus, jos jokaisen niistä olisi tutkinut. Tivolissa oli myös paljon terasseja, joilla tarjoiltiin alkoholijuomia, pääosin tietysti olutta. Ilmassa oli aikamoista karnevaalitunnelmaa ja väkeä oli todella paljon liikkeellä. 
Cranger Kirmes

Crangerkirmes

Ferriswheel
Tämä kuva on maailmanpyörästä. Tämä ei kuitenkaan ole otettu aivan korkeimmalta mahdolliselta kohdalta, eli ei näytä niin vaikuttavalta kuin voisi olla, mutta kuitenkin. 


Tivolipäivän jälkeisenä päivänä kävimme Wetterissä, jonne meidät vei poikaystäväni äidin kummitäti. Wetterissä kävimme siis siksi, että siellä oli kiipeilymetsä, jossa halusimme käydä. Poikaystäväni oli joskus pienenä kiipeillyt samaisessa kiipeilymetsässä, mutta minulle se oli aivan ensimmäinen kerta. Ehkä myös viimeinen......Kiipeily ei nimittäin mennyt minun osaltani ollenkaan putkeen. Aika pian aloitettuamme sain jo sormeni verille, kun totta kai pudottautuessani vaijerin varaan tarrasin refleksimäisesti siihen vaijeriin ja sehän repäisi minulle kahteen sormeen aika mojovat haavat. Voitte vain kuvitella, että sen jälkeen suoritus ei ainakaan parantunut. Ensimmäisen radan loppuunsuorittaminen oli aivan kamalaa. Esteet vain vaikenivat koko ajan ja tuntui, etten pääse etenemään koskaan, kun kokoajan humpsahdin esteiltä vaijerin varaan, eikä tasapaino pitänyt ollenkaan. Ja tästähän sai poikaystäväni kärsiä. Olin niin turhautunut ja ärsyyntynyt, että aloin kiukkuamaan poikaystävälleni kuinka kaikki oli tietysti hänen syytään. Kirosin ja haukuin häntä, mutta hän vain yritti parhaansa mukaan kannustaa minua eteenpäin. Siinä tilanteessa hänellä oli kyllä harvinaisen hyvät hermot, vaikka olin oikeasti silloin hänelle aivan kamala<3. No, pääsin kuitenkin radan loppuun omin avuin, mutta sen jälkeen kyllä riitti! Poikaystäväni jatkoi kiipeilyä, kun minä pysyttelin visusti maan kamaralla katsellen hänen kiipeilyään. Toisaalta olisin voinut käydä hakemassa kamerani ja ottaa kuvia, mutta sillä hetkellä ei oikein huvittanut, joten tyydyin vain käveleksimään ja katselemaan. Jotain hyvää reissussa kuitenkin oli: kun kävelimme kiipeilymetsästä Wetterin rautatieasemalle päästäksemme takaisin Dortmundiin, matkan varrella oli aika kivannäköisiä taloja, joita oli ilo katsella! Niistä muutama kuva alla. 
IMG_2843
IMG_2850

IMG_2844

Wetter
Junassa meinasimme vielä saada sakot, koska istuimme 1-luokan istumapaikoilla, vaikka lippumme oikeutti vain 2-luokan istumapaikkoihin. Ja siis emme todellakaan tahallamme, luulimme, että ne olivat ihan peruspaikkoja! No, konnari tuli siitä meille huomauttamaan ja kerroimme olevamme Suomesta, että meillä ei ollut tietoa moisesta. Konnari ei aluksi meinannut uskoa sitä, koska ilmeisesti poikaystäväni puhui niin hyvää saksaa. Toisella penkkirivillä istui kuitenkin vartija, joka sanoi konnarille, että olemme puhuneet koko matkan ajan suomea ja täten pelasti meidät sakoilta<3. 

2 kommenttia:

  1. Oi hitsi kuin ihania kuvia! Liityn lukijaksi! Täällä myös yksi joka asuu keski-suomen alueella :) Käy kurkkaan munkin blogia jos haluat.

    http://millatt.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  2. Kiitos paljon! :) Ja aivan mahtavaa saada uusi lukija, kiitos siitäkin! Ja käynpäs kurkkaamassa blogiasi:3

    VastaaPoista